Ulkopoliittisen instituutin Sinikukka Saari ja Arkady Moshes arvioivat, että Venäjän halukkuus rauhanneuvotteluihin on manipulaatiota.
Voisiko pitkään jatkuneessa sodassa koittaa pian käännekohta, joka johtaisi kohti rauhaa?
Yhdysvaltain johdolla on sorvattu rauhansopimusluonnosta: ensin Venäjän kanssa, sen jälkeen Eurooppa antoi omat ehdotuksensa, ja nyt neuvotellaan Ukrainan kanssa.
Putin kommentoi torstaina, että Yhdysvaltain ja Ukrainan luonnostelemaa rauhansuunnitelmaa voi käyttää pohjana mahdollisille tulevaisuuden sopimuksille.
Toisaalta Putin muistutti, että Venäjä ei ole antamassa periksi Ukrainan sodan perimmäisistä vaatimuksista.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Arkady Moshesin mielestä Putin vaikutti tiedotustilaisuudessa hermostuneelta ja stressaantuneelta.
– Aikaisemmin hän on lausunut samat asiat paljon itsevarmemmin.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.
Moshes ei näe, että Venäjä olisi yhtään sen valmiimpi neuvottelemaan kuin aikaisemminkaan. Moshesin mukaan Venäjä ei ole luopunut maksimaalisista pyrkimyksistään eli halustaan määritellä Euroopan turvallisuusjärjestyksen tulevaisuus.
– Ukrainalle ja lännelle olisi kohtuutonta tunnustaa Venäjän valtaamia alueita osaksi Venäjää, Moshes sanoo.
Hän vetoaa vuoden 1975 ETYK-kokouksen Helsingin-sopimukseen, jossa määriteltiin, että valtioiden rajoja ei voi siirrellä voimaa käyttämällä.
– Koko kansainvälinen oikeusjärjestelmä murentuisi, jos nyt sanoisimme, että itse asiassa näin voikin tehdä.
Lisää vaikeutta luo se, että Moshesin mukaan Venäjän on vaikea myöntyä sellaisiin ehtoihin, jotka ovat ristiriidassa sen oman perustuslain kanssa. Venäjän perustuslaissa on määritelty Venäjän osiksi ne viisi aluetta Ukrainassa, joita Venäjä osittain miehittää (Donetsk, Luhansk, Krim, Zaporizzja ja Herson).
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari on samoilla linjoilla.
– Venäjän pitää totta kai esittää, että se on valmis neuvottelemaan rauhasta. Se ei voi sanoa, että emme ole kiinnostuneita.
Hän kiinnittää huomiota Putinin sanoihin, joiden mukaan mitään ei voida allekirjoittaa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa, koska Venäjä ei pidä Zelenskyiä laillisena presidenttinä.
– Tässähän käytännössä sanotaan, että mitään sopimusta ei voida allekirjoittaa. Tulkitsen tämän niin, että Venäjällä ei ole nyt – eikä ole aiemminkaan ollut – halua lähteä tosissaan neuvottelemaan, Saari sanoo.
– Mielestäni mikään ei siis ole muuttunut, mutta sitä ei voida sanoa ääneen.
Rauhansopimusneuvotteluiden puikoissa on ollut Yhdysvaltain hallinnon erityislähettiläs Steve Witkoff ulkoministeri Marco Rubion sijaan. Witkoff joutui kohun keskelle, kun Bloomberg paljasti, kuinka hän oli opastanut venäläisiä mielistelemään Trumpia niin, että Putin saa haluamansa lopputuloksen.
Witkoff suuntaa ensi viikolla Moskovaan tapaamaan Venäjän neuvottelijoita.
– Witkoffilla vaikuttaa olevan Trumpin vankkumaton tuki. Tämän vuoksi ei ole merkitystä, onko hänellä uskottavuutta neuvottelijana kenenkään muun silmissä, Saari sanoo.
– On Venäjän intresseissä jatkaa nimenomaan Witkoffin kanssa, koska häntä on helpompi manipuloida.
Moshes on samaa mieltä.
– Amerikkalaiset neuvottelijat ovat olleet epäpäteviä. On selvää, että ulkoministeriö ei ole ollut mukana tässä alusta alkaen, koska siellä olisi enemmän osaamista.
Yhdysvallat on painostanut Ukrainaa hyväksymään rauhanehdot sillä perusteella, ettei Ukrainalla olisi mahdollisuutta voittaa sotaa taistelemalla.
Tiedot Venäjän joukkojen etenemistahdista viittaavat siihen, että Venäjän voitto ei ole Ukrainassa väistämätön, eikä myöskään koko Donetskin alueen nopea valtaaminen ole välittömästi näköpiirissä. Näin arvioi ajatushautomo ISW (Institute for the Study of War) tuoreimmassa katsauksessaan.
ISW:n raportissa kirjoitetaan, että Kreml on jatkuvasti edistänyt narratiivia, jossa Venäjän voiton on väitetty olevan väistämätön. Tarkoituksena on työntää Ukrainaa ja länttä alistumaan Venäjän vaatimuksiin.
Pelastajat kantavat ruumista, joka löytyi asuinrakennuksen raunioista Poltavassa. Kuva: Sofiia Gatilova / Reuters
Ulkopuolisten on vaikea tietää, mitä Putin todella tietää rintamatilanteesta. Kenraalit antavat rintamalta todellisuutta ruusuisempaa kuvaa etenemisestä.
Putinin psykologinen kokonaiskuva on kuitenkin selvillä.
– Hän ei koskaan peräänny, ei ikinä. Hän on koko uransa aikana vain puskenut eteenpäin.
Saari katsoo, että Putin uskoo Venäjän pystyvän parantamaan asemiaan rintamalla tulevan talven aikana. Lisäksi Putinilla ei ole tällä hetkellä sisäpoliittisesti kovaa painetta päätyä neuvottelupöytään. Sotakassa ei ole vielä tyhjä, ja kansalaiset ovat pysyneet rauhallisina.
Venäjällä on Saaren mukaan uutisoitu neuvotteluista maltillisesti.
– Lähinnä uutisoinnissa halutaan pönkittää Venäjän arvovaltaa ja sitä, että tässä kaksi suurvaltaa Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat keskenään pienempien eurooppalaisten maiden puolesta tärkeistä asioista. Tämä asetelma mairittelee Venäjää.
Saari uskoo, että Venäjä jatkaa sotatoimiaan talven yli, ja keväällä voidaan katsoa neuvotteluja uudestaan paremmasta positiosta.
Saaren mukaan Venäjän johdon todellinen koetinkivi sisäpoliittisesti on se hetki, kun jonain päivänä sotatilasta palataan normaaliin.
– Sieltä voi tulla yllättäviäkin kehityskulkuja, Saari arvioi.
– Siinäkin mielessä on Putinin etu mennä nyt samalla tavalla eteenpäin ja toivoa, että korruptioskandaalin kaltainen poliittinen kriisi Ukrainassa heikentäisi Zelenskyin asemaa ja mahdollistaisi vallanvaihdon Kiovassa. Tällöin Venäjä pystyisi sotatoimiin yhdistämään poliittisen manipulaation elementin.
Ukraina jatkaa taistelemista, Moshes sanoo.
– He eivät voineet suostua alkuperäiseen rauhansopimusluonnokseen, koska siinä vaadittiin myönnytyksiä ainoastaan Ukrainalta. Kansalaiset eivät hyväksyisi tätä neljän vuoden sotimisen jälkeen.
Moshesin mukaan rintamatilanne ei ole vielä katastrofaalinen Ukrainalle.
– Asia voi olla toisin, mikäli Yhdysvallat jääväisi ase- ja tiedusteluavun.
Moshes ei usko, että lähitulevaisuudessa nähtäisiin mitään suurta käännettä tilanteessa.
– Niin paljon riippuu siitä, herääkö Trump hyvällä vai huonolla tuulella. On selvää, että Trump ei kohtele osapuolia tasapuolisesti. Hän on ensimmäisestä päivästä saakka halunnut tehdä kompromissin Ukrainan ja Euroopan kustannuksella.
Ainoa tapa päästä rauhaan on Moshesin mukaan raudanlujat turvatakuut. Takuiden tulisi olla Naton 5:ttä artiklaa vahvemmat.
– Artikla määrittelee vain, että apua on annettava mutta ei sitä, millä tavalla. Joten tarvitaan jotakin konkreettisempaa.
Yhdysvaltojen tuorein kanta on, että se tarjoaa Ukrainalle turvatakuut sen jälkeen, kun Ukraina on allekirjoittanut rauhansopimuksen.
– Tämähän on aivan naurettavaa.
Näin näkemykset eroavat
Yhdysvaltojen ja Ukrainan on kerrottu päässeen yhteisymmärrykseen useista ehdoista, mutta isoimmat asiat esimerkiksi alueluovutuksista ja Ukrainan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ovat vielä auki.
Ukrainalla on kolme selvää punaista linjaa: Ei Venäjän miehittämien ukrainalaisalueiden laillista tunnustamista. Ei rajoituksia Ukrainan asevoimiin. Ei veto-oikeutta Ukrainan oikeuteen valita sen tulevaisuuden liittolaiset.
Presidentti Volodymyr Zelenskyi ei ole valmis luopumaan Ukrainan maa-alueista. Se olisi muutenkin vastoin Ukrainan perustuslakia. Ukraina on kuitenkin valmis keskustelemaan siitä, minne vedettäisiin linja, joka määrittää sodan osapuolten kontrolloimat alueet.
Zelenskyi sanoi lokakuussa, että sodan jäädyttäminen nykyiseen kontaktilinjaan on ”hyvä kompromissi”.
Venäjän presidentti Vladimir Putin puolestaan on vaatinut Ukrainaa vetäytymään ”miehittämiltään” alueilta. Venäjä on vastoin kansainvälistä oikeutta liittänyt Donetskin, Luhanskin, Krimin, Zaporizzjan ja Hersonin alueet itseensä. Tämän takia Venäjä on väittänyt Ukrainan ”miehittävän” osia näistä alueista, jotka kuuluvat Ukrainan kansainvälisesti tunnustettuihin alueisiin.
Aiemmin on uutisoitu, että Venäjä vaikuttaisi suostuvan siihen, että Ukraina luovuttaisi sille Donetskin ja Luhanskin alueet kokonaan ja rintamalinja jäädytettäisiin eteläisessä Ukrainassa. Putinin tuore lausunto kuitenkin voi viitata siihen, ettei Putin ole luopunut maksimalistisemmasta tavoitteestaan.
Venäjä on vaatinut merkittäviä rajoituksia Ukrainan asevoimien kokoon ja kalustoon.
Venäjä on myös tehnyt selväksi, ettei se hyväksyisi länsimaalaisia joukkoja Ukrainassa mahdollisen rauhan aikana.
Mediatietojen mukaan Ukraina olisi hyväksynyt sen, että sen asevoimien kokoa rajoitettaisiin 800 000 sotilaaseen rauhan aikana.
Venäjä on myös sanonut, ettei se voi hyväksyä Ukrainan Nato-jäsenyyttä.