THL:n tutkijat ovat jatkaneet siitä, mihin yhteiskunnalliset keskustelijat jäivät kesällä.
Varman toimitusjohtaja Risto Murto ehdotti heinäkuussa, että lasten tulisi ottaa nykyistä suurempi rooli vanhempiensa hoivassa.
Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Arno Ahosniemi puolestaan esitti, että ikääntyneet maksaisivat hoivastaan nykyistä enemmän omasta varallisuudestaan.
Aiemmin myös valtiovarainministeriö on ehdottanut, että pitkäaikaishoivan maksuissa tulisi ottaa nykyistä enemmän huomioon asiakkaiden varallisuus.
THL:n tutkijat Jussi Tervola, Joonas Ollonqvist ja Tapio Haaga tarttuivat valtiovarainministeriön ehdotukseen ja laskivat, millaisia vaikutuksia varallisuuden huomioimisella voisi olla asiakasmaksuihin.
Tutkijakolmikon mukaan asiakasmaksut voisivat nousta merkittävästi, jos varallisuus huomioitaisiin maksuissa. Puolella nykyasiakkaista, joita muutos koskisi, maksut nousisivat korkeintaan 380 euroa kuussa. Toisin sanoen mediaanimuutos olisi 380 euroa.
Keskiarvomuutos olisi puolestaan 830 euroa kuussa. Keskiarvomuutosta nostaa se tosiasia, että pienellä osalla senioriväestöstä on paljon varallisuutta. Varakkaiden korkeat maksukorotukset puolestaan korottaisivat keskimääräisiä maksuja.
Tervolan, Ollonqvistin ja Haagan tutkimuspaperissa otettiin huomioon varallisuus samalla tavalla kuin eläkkeensaajien asumistuessa. Tarkastelussa huomioitiin yli 15 000 euron varallisuus, josta laskettiin 15 prosenttia vuosituloihin.
Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty muun muassa oma koti, koska se voi olla yhä puolison käytössä tai omistettu puoliksi toisen kanssa. Näiden lisäksi laskelmassa ei huomioitu talletuksia eikä vapaa-ajan asuntoja, mutta sijoitusasunnot on noteerattu laskelmissa.
Nykyään pitkäaikaishoivan maksut perustuvat asiakkaiden tuloihin, ja ne ovat 85 prosenttia asiakkaan nettotuloista tiettyjen vähennysten jälkeen. Tutkijoiden mukaan maksuissa ei ole juurikaan enää korotusvaraa, joten katseet tulisi kääntää asiakkaiden tuloista muualle.
Maksukertymä kasvaisi 12 prosentilla
Tutkijakolmikon mukaan hyvinvointialueiden kuittaama asiakasmaksukertymä kasvaisi muutosten seurauksena noin 45 miljoonalla eurolla eli 12 prosentilla. Asiakasmaksuilla kuitattiin 12 prosenttia julkisen laitoshoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen kustannuksista vuonna 2022.
Muutos koskisi käytännössä 14 prosenttia ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaista.
– Vaikutus kohdistuisi suhteellisen pieneen joukkoon, mutta silloin kun varallisuutta huomioitaisiin, maksut voisivat nousta yksittäisellä asiakkaalla varsin paljon, THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola sanoo tiedotteessa.
Avaa kuvien katselu
THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervolan mukaan maksukorotukset kohdistuisivat pieneen joukkoon hoivapalveluiden asiakkaita. Kuva: Mårten Lampén / Yle
Käytännössä siis varakaimmat hoivan asiakkaat maksaisivat muita korkeampia palvelumaksuja. Kaikkien maksut olisivat pienemmät kuin palveluiden tuottamisesta syntyneet kustannukset.
Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että laskelmiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia, joista yksi koskee ihmisten käyttäytymistä.
Mikäli ehdotus varallisuuden ottamisesta huomioon asiakasmaksuissa toteutuisi, ihmiset saattaisivat muuttaa omaisuutta muotoon, jota ei huomioitaisi asiakasmaksuissa. Toisaalta ihmiset saattaisivat antaa omaisuuttaan pois jälkeläisille joko lahjoituksina tai ennakkoperintönä.
Kohonneet maksut julkisessa terveydenhuollossa saattaisivat kannustaa varakkaimpia asiakkaita siirtymään yksityisen hoivan piiriin, kun hintaero julkisen ja yksityisen välillä kapenisi.
Oma kysymyksensä on myös siinä, miten asiakkaat saavat muutettua varallisuuttaan rahaksi, jotta he voisivat maksaa aiempaa korkeampia palvelumaksuja.
Tutkijat huomauttavat, että hieman alle puolella yli 65-vuotiaista on rahasto- ja osakesijoituksia sekä sijoitusasuntoja. Nämä muodostavat arviolta noin 29 prosenttia ikääntyneiden kokonaisvarallisuudesta.
Suurimman potin myös yli 65-vuotiaiden varallisuudesta muodostavat omistuskodit.
Tutkijat: Perintöveron roolia tulisi pohtia
Tutkijat sanovat, että asiakasmaksujen muutosten rinnalla olisi syytä pohtia myös perintöveron ja sen kiristämisen roolia. Perintöveroa maksetaan myös henkilön varallisuudesta.
Kyselytutkimuksissa perintövero on yksi epäsuosituimmista veroista, mutta taloustieteessä sille on löydetty vain vähän haitallisia sivuvaikutuksia. Artikkelissa viitataan VATTin johtavan tutkijan Tuomas Matikan tutkimukseen, jonka mukaan perintövero vaikuttaa vain vähän kokonaisvarallisuuteen, säästämiseen ja muuttopäätöksiin.
Perintöverolla voidaan rahoittaa myös laajemmin yhteiskunnan palveluita kuin entistä kireämmillä palvelumaksuilla. Eri asia on, miten äänestäjät ottaisivat tällaisen muutoksen vastaan.
Tutkijat alleviivaavat, etteivät he ota kantaa, millaisia muutoksia hoivapalveluiden rahoituksessa tulisi tehdä. Selvityksen tarkoituksena on ollut tarjota tietoa siitä, kuinka paljon yksityistä varallisuutta ikääntyneillä on ja miten sen huomioiminen voisi vaikuttaa hoivapalveluiden rahoitukseen.
Kuka hoitaa vanhukset tulevaisuudessa?
