Satu Tuuli Karhusta tuli näyttelijä yllättävien käänteiden kautta. Kainuun sielunmaisema, ukin henki ja vahva luontosuhde näkyvät hänen ilmaisuvoimassaan.
On elokuu. Q-teatterin Opettaja, nyt -näytelmän ensi-iltaan on kuukausi aikaa. Kulissit eivät vielä ole kunnossa. Lavalla on keltainen Jopo, pöytä ja tuoleja.
Näyttelijät Satu Tuuli Karhu ja Elina Knihtilä muistelevat 1990-luvulle sijoittuvaa kohtausta. Sitä seuraa hydrobic-kohtaus ja hersyvät naurut, jonka jälkeen ohjaaja Milja Sarkola viheltää pelin poikki. Kello on neljä ja treenit ovat ohi.
– Näytelmä tutkii opettamisen vaikeutta, valtaa ja vastuuta. Sitä, miten opettaminen on syvästi sidoksissa ihmisen persoonaan ja sukupolvien kokemuksiin, kertoo Karhu.
Syksyllä esitetyn Opettaja, nyt -näytelmän lisäksi Jussi-palkittu näyttelijä tunnetaan muun muassa Mädät omenat -tv-sarjasta ja Helsingin kaupunginteatterin kiitellystä Sinun, Margot -näytelmästä. Q-teatterin Ensembleen hän on kuulunut vuodesta 2022.
Karhun mukaan hänen vahvuutensa näyttelijänä on yhdistelmä koulutusta ja luontaisia ominaisuuksia – uteliaisuutta, herkkyyttä ja empatiaa.
– Näytteleminen on minulle läsnäoloa ja sen harjoittelua. Samaa etsin luonnosta. Parhaimmillaan luonnossa ja lavalla unohdan itseni. Silloin taika tapahtuu.
Olli Riipinen (vas.), Eero Rintala, Elina Knihtilä ja Satu Tuuli Karhu harjoittelivat hydrobic-kohtausta Q-teatterin Opettaja, nyt -näytelmään.
Kainuusta Teatterikorkeaan
Karhu on kotoisin Kainuusta, ympäristöstä, joka on monella tapaa kaukana Teatterikorkeakoulun maailmasta.
Lapsena hän kertoo olleensa ylivilkas, täynnä energiaa, joka etsi oikeaa purkautumiskanavaa.
– Onneksi päiväkodin tädit keksivät, että rauhoitun, kun saan laulaa Toivelaulukirjaa läpi. Tai että voin kanavoida energiaani juontamalla tarhan kevätjuhlan.
Myös koulussa ja kotona huomattiin kiinnostus esiintymiseen ja tuettiin kulttuuriharrastuksissa. Nuorena Karhu keskittyi kanteleen soittoon ja kilpatanssiin. Näytteleminen oli satunnaista, eikä tuntunut uravaihtoehdolta.
Sattumien summa kuitenkin puuttui peliin. Kajaanin kaupunginteatterin musikaalista vapautui yllättäen paikka, kun alkuperäinen näyttelijä mursi jalkansa kolme viikkoa ennen ensi-iltaa.
”Sain yllättäen mahdollisuuden tehdä vuoden töitä ammattilaisten kanssa.”
– Yksi näyttelijöistä muisti minut nuorten näytelmästä ja pyysi koe-esiintymiseen. Sain yllättäen mahdollisuuden tehdä vuoden töitä ammattilaisten kanssa musikaalissa.
Silloinkaan Teatterikorkeakoulu ei tuntunut realistiselta vaihtoehdolta. Olihan lukiossakin sanottu, että ”siitä ei kannata puhua, sinne on niin vaikea päästä, mutta kansanopistossa voi harrastaa monipuolisesti”.
– Mä aina liikutun, kun mä puhun tästä. On yksi ihminen, joka muutti elämäni suunnan.
Käänteentekevä kohtaaminen tapahtui Karhun kilpatanssiopettajan häissä. Musikaalin koreografi veti hänet sivuun ja piti pitkän puheen siitä, miksi hänen pitäisi hakea Teatterikorkeakouluun.
– Tuntui, että se kesti varmaan 20 minuuttia. Hän puhui niin kauniisti, että aloin itkeä. Lopulta sanoin, että haen sinun takia. Hänelle sitten ekana soitin, kun pääsin ensiyrittämällä sisään.
Linnunlaulun huvila-alueen kahvila on yksi Satu Tuuli Karhun suosikkipaikkoja Helsingissä.
Me olemme osa luontoa
Vapaa-ajalla Karhu tykkää liikkua luonnossa. Vahva luontosuhde syntyi jo lapsena Kainuussa, missä kolme siskosta ihmetteli luontoa ja sen ihmeitä. Ympärillä riitti metsää ja pihalla oli kasvimaa, josta kerättiin tyrnimarjat ja mansikat.
– Me olemme osa luontoa, luonto ei ole osa meitä. Sen opin kotoa. Jos löytyi kuollut siilinpoikanen, sille järjestettiin hautajaiset. Tästä luonnon kunnioittamisesta olen kiitollinen vanhemmilleni.
”Jos löytyi kuollut siilinpoikanen, sille järjestettiin hautajaiset.”
Luonto on oivallinen vastapaino intensiiviselle ja epävarmalle näyttelijäntyölle. Vaikka Helsingistä puuttuu Kainuun korpien rauha, lähellä on Nuuksion kansallispuisto – ja lomilla hän pääsee kunnolla metsään.
Karhulla on tapana tehdä joka kesä vajaan viikon mittainen vaellus. Tänä kesänä hän suuntasi kumppaninsa kanssa Lappiin, Inarin karuille ylängöille, Hammastunturin erämaahan.
– Siellä on niin paljon ihmeteltävää. Olen stressaava huolehtija ja ylianalysoin asioita. On mieletön tunne, kun jalka jauhaa monta tuntia päivässä, ja jossain vaiheessa huomaat, että mieli on rauhoittunut.
Karhu osoittaa kiitollisuutta luontoa kohtaan osallistumalla ilmastomielenosoituksiin aina, kun se on mahdollista.
Miten ihmiset voisi saada paremmin ymmärtämään luonnon arvo?
– Vaikea kysymys. Suuret ratkaisut eivät synny yksilötasolla, vaan politiikassa, yrityksissä ja teollisuudessa.
Silti jokainen voi tehdä oman osansa. Karhun mielestä luonnon arvostus syntyy omista kokemuksista ja empatiasta – kyvystä asettua toisen asemaan.
– Voi esimerkiksi pysähtyä miettimään, mitä osittain elinkelvoton planeetta merkitsisi omille lapsille tai lapsenlapsille 40 vuoden päästä.
Kun jään eläkkeelle
Vuonna 1994 syntyneenä Karhun arvioitu vanhuuseläkeikä on 67 vuotta ja 10 kuukautta.
Vaikka eläkeläisen elämä tuntuu kolmikymppisestä kaukaiselta, hänellä on visio siitä, missä ja miten päivät kuluvat. Karhu näkee itsensä Kainuussa, suvun pienessä mökkisaaressa.
– Sain lahjaksi riippukeinun. Siinä voisin köllötellä ja tehdä sanaristikoita. Siskot sanoi just, että keski-ikä soitti, kun kerroin heille ristikkoinnostuksestani.
Karhu kuvailee isoisänsä rakentamaa Sotkamon mökkiä sielun paikakseen. Siellä laakeilla rantakallioilla voisi kalastella ja ihmetellä luontoa.
– Ukin henki on siellä saaressa, siksi se on minulle niin tärkeä paikka. Sain häneltä ensimmäisen virvelinikin. Kumppanini on kalastuksessa nextillä levelillä. Se on meidän yhteinen harrastus.
Oloneuvoksena Karhu aikoo myös joogata saaressa, kuten teki tänä kesänä. Ympärillään hän toivoo näkevän lapsenlapsen tai lapsenlapsia.
– Se olisi liikuttavaa. Haluaisin vaan olla läsnä hetkessä ja keskittyä johonkin mukavaan asiaan, ja järjestää ihania juhlia myös.
Eläkeikä on sidottu elinajanodotteeseen
Luomisvoimainen näyttelijä Satu Tuuli Karhu on syntynyt vuonna 1994, joten hänen arvioitu eläkeikänsä on 67 vuotta 10 kuukautta.
Eläkeikä riippuu siitä, miten suomalaisten elinajanodote kehittyy. Lopullinen eläkeikä vahvistetaan jokaiselle -ikäluokalle, kun he täyttävät 62 vuotta.
Taulukosta näet arvion vanhuuseläkkeen alaikärajasta syntymävuosittain. Voit siirtyä eläkkeelle, kun olet täyttänyt ikäluokkasi alimman vanhuuseläkeiän.
Satu Tuuli Karhu
- Koulutus: Teatteritaiteen maisteri ja koulutettu hieroja
- Työ: Näyttelijä ja hieroja
- Onnellisuuden lähde: läheiset ihmiset ja lemmikit, luonnossa oleminen, taiteiden tekeminen ja kokeminen, yhteisöllisyys
- Motto: ”Pää kylmänä, sydän kuumana.”