Asiantuntija kertoo, mitä somessa villitsevistä hyvinvointivinkeistä pitäisi ajatella.
Me Naiset julkaisee uudelleen kiinnostavimpia juttujaan. Tämä on yksi niistä.
Terveelliseen syömiseen liittyy monia sitkeitä uskomuksia, joista on muodostunut sosiaalisessa mediassa ja kahvipöytäkeskusteluissa eräänlaisia totuuksia.
Usein erityisesti tiettyjen ruokien, ravintoaineiden ja ruokatottumusten toistellaan olevan terveellisen elämän peruspilareita. Pyysimme asiantuntijaa kertomaan, mitä hehkutetuista ruuista ja tavoista pitäisi oikeasti ajatella.
Selvisi, että todellisuus on monimutkaisempi kuin somen hyvinvointitrendit antavat ymmärtää.
1. Proteiini
Voisi luulla, että suomalaisilla on hirveä proteiinivaje, kun katsoo kaupassa vanukas-, rahka- ja patukkahyllyjä. Näin toteaa laillistettu ravitsemusterapeutti Marjaana Puustinen.
Todellisuudessa moni suomalainen saa itse asiassa proteiinia jopa yli tarpeen.
Puustisen mukaan huoli liian vähäisestä proteiinin saannista ei näin ollen ole erityisen perusteltu. Perusterve aikuinen tarvitsee päivässä proteiinia noin gramman painokiloa kohden.
Esimerkiksi purkillisessa rahkaa on noin 20 grammaa proteiinia ja kahdessa desissä jogurttia 6 grammaa.
Proteiinin tankkaaminen on peruja fitnessvillityksestä, Puustinen arvelee. On totta, että lihas tarvitsee kasvaakseen proteiinia.
Tavallisen aikuisen ei kuitenkaan kannata syödä proteiinia turhaan, Puustinen sanoo. Tutkimuksissa proteiinivalmisteisiin on yhdistetty esimerkiksi munuaisten vajaatoiminta.
Tavallisempi haitta proteiinin tankkaamisessa on kuitenkin se, että ruokavaliosta voi jäädä sen vuoksi jotain muuta pois. Suomalaisten esimerkiksi tiedetään saavan ruokavaliostaan aivan liian vähän kuitua.
2. Kananmuna
Proteiinivillitykseen liittyy erityisesti yksi ruoka-aine, jota moni tuntuu tankkaavan reilusti: kananmuna. Se onkin hyvä proteiininlähde: keskikokoinen eli noin 50 gramman kananmuna sisältää yli kuusi grammaa proteiinia.
Lisäksi kananmuna sisältää esimerkiksi hyvälaatuista rasvaa, D-vitamiinia, kivennäisaineita sekä jodia.
Vaikka kananmuna on Puustisen mukaan ”hyvää perusruokaa”, ei niitä kannata popsia rajattomasti.
Uusien ravitsemussuositusten mukaan kananmunia kannattaa syödä korkeintaan yksi päivässä.
Suositus perustuu siihen, että kananmunan keltuainen sisältää runsaasti kolesterolia. Suomalaisten geeniperimä taas on sellainen, että monella on kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, Puustinen sanoo.
– Silloin on viisasta miettiä keltuaisten määrää ruokavaliossa.
3. Vähärasvaiset tuotteet
Moni valitsee lautaselleen vähärasvaisen tuotteen, koska ajattelee sen olevan terveyden kannalta paras vaihtoehto. Myös hyvinvointivaikuttajien ostoskoriin tipahtaa somevideoissa usein rasvaton rahka tai vähärasvainen juusto.
Vähärasvainen tuote ei kuitenkaan aina ole itsestäänselvästi ainoa hyvä valinta, sillä kaikki riippuu ruokavalion kokonaisuudesta, Marjaana Puustinen sanoo. Esimerkiksi vähemmän rasvaa sisältävässä juustossa voi olla joskus enemmän suolaa.
– Juustoista suositellaan vähärasvaisia vaihtoehtoja, mutta joillekin vähärasvaisen juuston valitseminen voi aiheuttaa sen, että juustoa syö enemmän, Puustinen pohtii.
Joissakin rasvattomissa jugurteissa puolestaan voi olla runsaasti sokeria – tai sitten makeutusaineita tai inuliinia, jotka aiheuttavat monelle suolisto-oireita.
Keskeistä olisikin kiinnittää huomiota rasvan laatuun, etenkin jos ruokavalio sisältää runsaasti tuotteita, joissa on kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa.
– Ruokavaliossa on tärkeää olla pehmeän rasvan lähteitä, kuten kasviöljyjä, pähkinöitä ja kalaa.
4. Sokerittomat herkut
Kun makeanhimo iskee, moni taltuttaa sen mieluiten vähäsokerisilla tuotteilla. Niin sanotut ”terveelliset herkut”, kuten sokerittomat energiajuomat, proteiinijäätelöt ja sokerittomat karkit ovatkin nousseet somessa ilmiöiksi viime vuosina.
Puustisen mukaan ei vielä kuitenkaan kunnolla tiedetä, ovatko keinomakeutetut tuotteet lopulta sen terveellisempiä kuin sokeria sisältävät vaihtoehdot, vaikka niissä olisikin vähemmän energiaa.
Usein sokerittomilla herkuilla yritetään paikata makeanhimoa, jonka taustalla piilee yleensä energiavaje – etenkin hiilihydraattien puute.
– Jos hiilihydraatteja saa liian vähän, keho kaipaa energiaa, ja alkaa tehdä mieli nopeasti imeytyvää energiaa.
Usein hiilareita vältellään ajatellen, että ne ovat ”tyhjää energiaa”, Puustinen sanoo. Moni esimerkiksi luopuu leivästä, pastasta ja perunasta, jos tavoitteena on painonhallinta.
Hiilihydraattien lähteitä on kuitenkin hyvin erilaisia, Puustinen muistuttaa.
Täysjyväviljatuotteet ja erityisesti niiden sisältämä kuitu ovat elintärkeitä muun muassa suoliston terveyden ja verensokerin säätelyn näkökulmasta.
– Moni on kiinnostunut jaksamisestaan, ja jos hiilareita saa liian vähän, uhkaa hyytyminen. Myös liikunnan ja urheilun kannalta hiilarit ovat hirveän tärkeitä.
5. Syömisten kompensointi liikunnalla
Viime aikoina sosiaalisessa mediassa on puhuttanut myös niin sanottu skinnytok-ilmiö. Kyse on videoista, joissa hehkutetaan äärimmäistä laihuutta ja annetaan vinkkejä siihen, kuinka syödyn energian voi kuluttaa pois esimerkiksi liikunnalla.
Lopuksi Puustinen korostaa, että on tärkeää syödä päivittäin säännöllisesti ja useita kertoja, vaikka kulutus olisi joinain päivinä maltillisempaa.
Sen sijaan että lautaselta karsii tiettyjä ruoka-aineita, kannattaisikin pohtia, millaisia hyviä asioita ruokavalioon voisi lisätä.
– On harhaa, että ruoka täytyisi erikseen kuluttaa pois esimerkiksi liikkumalla. Sillä on suora vaikutus jaksamiseen, jos ei syö. Pidemmällä tähtäimellä se sekoittaa aineenvaihdunnan ja voi vaikeuttaa painonhallintaa ja ruokasuhdetta.
Juttu on julkaistu aiemmin Me Naisissa joulukuussa 2025.