Järjestelmän arviointi on kriittinen vaihe minkä tahansa teknologian elinkaaressa. Se ohjaa kehitystä, hankintaa, käyttöönottoa ja jatkuvaa parantamista auttamalla päätöksentekijöitä ymmärtämään, mitkä järjestelmän osat ovat parantamisen, korvaamisen tai investoimisen arvoisia.
Arvioinnin ytimessä on varmistaa, että ratkaisut tuottavat todellista arvoa ja vastaavat sidosryhmien odotuksia. Tämä on erityisen tärkeää valvontajärjestelmien tapauksessa, jotka kuuluvat nykyisin käytettävistä ohjelmistopohjaisista teknologioista edistyneimpiin ja monimutkaisimpiin.
– Tällaisten edistyneiden järjestelmien arviointi on välttämätöntä, jotta järjestelmät voidaan kehittää parhaalla mahdollisella tavalla ja jotta ne tuottavat käyttäjälleen mahdollisimman paljon arvoa. Videovalvonta on yksi kiinnostavimmista ja samalla haastavimmista arvioinnin kohteista, sanoo väitöskirjatutkija Aleksandra Karimaa.
Toisin kuin monissa muissa tietojärjestelmissä, videovalvonnan suorituskyky perustuu laadullisiin ja usein epäselviin tekijöihin, kuten itse videon laatuun. Videon laadun arvioinnissa tietyt mittarit, kuten resoluutio tai signaalin ominaisuudet ovat yleensä selkeästi arvioitavissa, mutta syvällisemmät piirteet, kuten koettu laatu, ympäristöolosuhteet ja järjestelmän kyky havaita tietyt kohteet ja liikkeet, vaativat monimutkaisempia mittausmenetelmiä.
Monimutkaisemmat arviointimenetelmät eivät yleensä ole järjestelmien kehittäjille ja asiakkaille käytännöllisiä, jolloin eri sidosryhmät arvioivat videon laatua ja järjestelmän tarjoamaa arvoa eri tavoin ja arvioinnin johtopäätökset ja parannusten priorisointi poikkeavat toisistaan.
– Tällaisissa tapauksissa yhteistyö kehittäjien, asiakkaiden, loppukäyttäjien ja tutkijoiden välillä jää helposti puutteelliseksi, jolloin onnistuneiden käytännöllisten innovaatioiden luominen on vaikeaa. Jos arviointi keskittyy vain yksittäisiin osa-alueisiin, kuten videon laatuun, kokonaiskuva jää kapeaksi ja parannukset voivat lisätä järjestelmän monimutkaisuutta, kustannuksia tai ylläpitotarvetta, mikä lopulta heikentää järjestelmän kokonaisarvoa, Karimaa sanoo.
Karimaa käsittelee tätä haastetta väitöskirjassaan kehittämällä kokonaisvaltaisen arviointikehyksen. Väitöstutkimus tarjoaa mittareihin perustuvan pisteytysjärjestelmän, jonka avulla videovalvontateknologioita voidaan arvioida jäsennellyllä ja läpinäkyvällä tavalla. Viitekehys yhdistää mitattavat indikaattorit pisteytysmalliin, joka heijastaa järjestelmän teknistä suorituskykyä, käytettävyyttä sekä sidosryhmien prioriteetteja koko järjestelmän elinkaaren aikana.
Karimaa esittelee viitekehyksen tapaustutkimusten avulla ja osoittaa, miten mittareita voidaan soveltaa järjestelmän ominaisuuksien ja kokonaisvaltaisen suorituskyvyn mittaamiseen. Tutkimus korostaa, kuinka tämä lähestymistapa voi tukea innovaatioita tarjoamalla käytännöllisen työkalun uusien ratkaisujen arviointiin liiketoiminnan, teknologian ja tutkimuksen näkökulmista.
– Tavoitteena oli luoda järjestelmä, joka huomioi valvontateknologioiden koko arvon eikä keskity vain yhteen suorituskyvyn osa-alueeseen. Tämä kehys tarjoaa yhteisen arviointikielen, joka auttaa teollisuutta, tutkijoita, päätöksentekijöitä ja innovoijia työskentelemään yhdessä tehokkaammin. Vaikka videovalvonta on selkein esimerkki, samaa lähestymistapaa voidaan soveltaa muihin monimutkaisiin järjestelmiin, joiden arviointi on yhtä haastavaa, Karimaa kertoo.
Kokonaisvaltaisen lähestymistavan ja laaja-alaisen sovellettavuuden ansiosta väitöskirja tarjoaa arvokkaan resurssin sekä teollisuudelle että akateemiselle maailmalle. Se tarjoaa keinon parantaa yhteistyötä, nopeuttaa innovaatioita ja vauhdittaa uusien teknologioiden kaupallistamista sekä videovalvonnan alalla että laajemmin monimutkaisten turvallisuus- ja puolustusjärjestelmien kentällä.
Väitös perjantaina 5. joulukuuta
MSc, MBA Aleksandra Karimaa esittää väitöskirjansa ”On Evaluating Video Surveillance Systems” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5.12.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jussi Kasurinen (LUT-yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Tuomas Mäkilä (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on tietotekniikka.