Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz sanoo pahoitelleensa lausuntoaan tutkija Bruno Jäntistä heti, kun Ylestä oltiin häneen yhteydessä.

Ben Zyskowicz ei niele purematta kritiikkiä pahoittelunsa ajankohdasta. Jukka Vaso

– Tarkoitukseni ei ole loukata ketään yleensäkään puheillani, eikä tarkoitus ollut loukata myöskään Bruno Jänttiä, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz Iltalehdelle.

Zyskowicz kertoo olevansa pahoillaan toissa sunnuntaina Ylellä antamastaan kommentista, jonka mukaan Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan väitöskirjatutkija Jäntti on ”Hamas-aktivisti”. Kansanedustajan mukaan hän ei myöskään tarkoittanut vaarantaa Jäntin turvallisuutta. Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen nosti asian esiin viestipalvelu X:ssä.

Väitöskirjatutkija, Lähi-idän asiantuntija Bruno Jäntti. Kotialbumi

Jäntti kommentoi Zyskowiczin lausuntoa vihaisin sanankääntein maanantaina Iltalehdelle. Jäntin mukaan sanamuoto oli vastuuton ja epätoivoinen. Jäntti kuvaili heittoa ”törkeimmäksi valheeksi, joka olen nähnyt esitettävän Israel-Palestiina-asiantuntijoita kohtaan, kun huomioi sanojan statuksen ja yleisön, jolle se päätyi”. Jäntti ei myöskään ollut hyvillään Zyskowiczin pahoittelun viivästymisestä lähes viikolla.

Zyskowicz ei sanojensa mukaan täysin osta kritiikkiä pahoittelun viipeestä. Asia lähti hänen puoleltaan etenemään, kun Ylestä kuului perästäpäin.

– Heti, kun he ottivat minuun yhteyttä, että Bruno Jäntti on vaatinut oikaisua ja he ovat asiaa miettimässä, sanoin, että oikaisu sopii minulle hyvin ja pahoittelen käyttämääni ilmaisua, Zyskowicz kertoo.

– Käsittääkseni Palestiina-aktivisti on neutraalimpi käsite ja sen takia hänen kohdallaan sopivampi. En tietenkään ole väittänyt, ett ä hän olisi Hamasin jäsen tai osallistunut järjestön terroritekoihin.

Zyskowicz muistelee, että sai ensimmäisen tiedon Jäntin närkästyksestä Yleltä. Tämän jälkeen professori Teivainen alkoi julkaista omia viestejään X:ssä.

Saako sanoa aktivistiksi?

Jäntti suivaantui tutkijuutensa kyseenalaistamisesta ja korosti Iltalehdelle kritisoineensa Hamasin toimintaa johdonmukaisesti jo vuosia. Zyskowicz puolestaan perustelee aktivisti-sanaa ylipäätään HS:n puolentoista vuoden takaisella jutulla. Jäntin henkilöhaastattelun otsikko oli ”Aktivistista tutkijaksi”.

HS kertoi, että Jäntti on konkreettisesti ollut auttamassa siviilejä Palestiinassa ja puhunut Israel-asekauppoja vastaan. Jäntti sanoi tuolloin HS:lle, että aktivisti-sanassa on hänen mielestään huono kaiku. Jäntti piti parempana terminä ”tavoitteellista poliittista toimintaa”.

Zyskowiczin arvion mukaan jutusta muodostuu jonkinasteinen kate aktivisti-termille.

– Minulla ei ole mahdollisuuksia lähteä laajempaan pohdiskeluun siitä, milloin henkilöstä voi käyttää aktivisti-sanaa, jos hän toimii jonkin asian puolesta, Zyskowicz myöntää.

Yhteiskunnallisella alalla toimivan henkilön työtä voidaan tahattomasti tai haluttaessa tahallisestikin politisoida aktivisti-termillä, ja esimerkiksi tutkijat ja journalistit ovat paikoin herkkiä termin käytölle.

HS:n jutun kehystys ei kaikilta osin täysin miellyttänyt Jänttiä, kun hän kommentoi tuoretta tapausta Iltalehdelle.

Zyskowicz vastaa Jäntin väitteeseen sanomalla, että kansainvälinen oikeus on tulkinnanvaraista. Kansanedustaja ottaa esimerkiksi rajalain. Arkistokuvassa kiinni pantua itärajaa Vaalimaalla joulukuussa 2023. Pete Anikari

”Kuka järkevä ihminen ei arvostele Hamasia?”

Jäntti esitti puolestaan Zyskowiczista väitteen, jonka mukaan kansanedustaja ei olisi ainakaan yhtä useasti lausunut julkisuudessa, että kansainvälinen oikeus ja rikosoikeus pätevät ja sitovat kaikkia asianosaisia, kun vertaa Jäntin omiin julkisiin puheenvuoroihin.

– Tämän olen lukuisia kertoja sanonut, toisin kuin Ben Zyskowicz, Jäntti sanoi Iltalehdelle.

Zyskowicz vastaa.

– Kansainvälinen oikeus on hyvin tulkinnanvaraista. Monet oikeustieteilijät ovat valitettavasti tulkinneet esimerkiksi, että meidän Suomessa säätämämme rajaturvallisuuslaki on ristiriidassa kansainvälisen oikeuden kanssa. Siis se laki, jolla estetään Venäjää työntämästä t änne ihmisiä horjuttaakseen Suomea. Minä kannatan lakia ehdottomasti, vaikka Suomessakin on juristeja, jotka pitävät sitä kansainvälisen oikeuden vastaisena.

Zyskowicz kannatti rajalakia näkyvästi ja oli käsittelemässä sitä hallintovaliokunnassa.

Kansanedustaja jatkaa Jäntin esittämästä Hamas-kritiikistä. Se ei pelkkänään ole Zyskowiczin mielestä maata järisyttävää.

– Pakko kysyä: kuka järkevä ihminen ei arvostele Hamasia, joka teki hirvittävän terrori-iskun siviilejä vastaan lokakuussa 2023, aloitti Gazan sodan ja sitä kautta on myös syyllinen siviilien kärsimyksiin?

Zyskowicz toipuu edelleen heinäkuun lopulla saamastaan aivoinfarktista. Hän on sairauslomalla kansanedustajan työstä. Iltalehti kysyi Zyskowiczilta, lähestyykö konkaripoliitikko jo työkuntoa, kun sanan säilä heiluu televisiossa jo niin rankasti, että sisältöä puidaan julkisesti jälkikäteen. Zyskowicz naurahtaa ja kertoo osallistuvansa joihinkin valikoituihin tapahtumiin. Töihinpaluun ajankohdaksi on suunniteltu yhä helmikuun alkua.

– Kyllä tässä edelleen olen toipilaana, Zyskowicz kertoo.