Yhdysvallat|Suomalaisten oikeusoppineiden mukaan Yhdysvaltain toimet Karibialla ovat yksiselitteisesti kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Yhdysvaltain kongressi tutkii puolustusministeri Pete Hegsethin antamaa käskyä iskusta, jonka nojalla droonilla surmattiin kaksi merihätään joutunutta ihmistä Karibialla syyskuussa.
Suomalaisten oikeusoppineiden mukaan Yhdysvaltain toimet Karibialla ovat yksiselitteisesti kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Presidentti Trump sanoi, ettei hän olisi halunnut toista iskua, joka johti kahden merihädässä olleen ihmisen kuolemaan.
Kongressin molemmat kamarit ovat käynnistämässä tutkinnat, joissa selvitetään Yhdysvaltain asevoimien iskujen laillisuutta epäiltyjä huumeiden salakuljettajia vastaan Karibianmerellä.
Erityisen äänekäs kohu on noussut The Washington Post -lehden (WP) viime perjantaina julkaisemasta uutisesta, jonka mukaan puolustusministeri Pete Hegseth olisi syyskuun alussa antanut käskyn, jonka nojalla surmattiin kaksi merihätään joutunutta ihmistä ohjusiskulla.
”Käsky kuului, tappakaa kaikki”, yksi lehden monista lähteistä oli kertonut.
WP:n mukaan asevoimien ohjusisku oli ensin tuhonnut saarivaltio Trinidad ja Tobagon lähistöllä aluksen, jossa oli yksitoista ihmistä. Iskusta välitettiin komentokeskukseen droonilla kuvattua reaaliaikaista videokuvaa useiden minuuttien ajan.
Kun savu hälveni alkuperäisen iskun jäljiltä, kahden ihmisen nähtiin tarrautuneen palavan hylyn kappaleisiin. WP:n lähteiden mukaan Hegsethin käskyä noudattaneet sotilaat olivat tehneet uuden iskun, jolla tapettiin kyseiset ilmeisen puolustuskyvyttömät ihmiset.
Kongressin jäsenet molemmista pääpuolueista ovat kommentoineet, että kyseinen isku saattaa täyttää sotarikoksen tunnusmerkit, The New York Times -lehti kertoo.
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth seisoi presidentti Donald Trumpin muotokuvan edessä Valkoisessa talossa viime viikon tiistaina. Kuva: Jonathan Ernst / Reuters
Suomalaiset oikeusoppineet pitävät yksiselitteisenä, että Yhdysvaltain asevoimien toiminta Karibialla on kansainvälisen oikeuden vastaista ilman että tarkennetaan katsetta yksittäiseen iskuun merihädässä olleita ihmisiä vastaan.
”Tämän saattaa jopa tulkita olevan valtioterrorismia ja nämä ovat joka tapauksessa selkeitä sotarikoksia ja henkirikoksia. Se on ihan kiistatonta, siinä tulee koko kansainvälisen ja kansallisen oikeuden sääntöarsenaali vastaan”, sanoo Helsingin yliopiston oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen.
Kekkosen mukaan Yhdysvaltain tulisi toimia niin, että jos se epäilee joitakin ihmisiä salakuljetuksesta, nämä ihmiset tulisi pidättää ja panna oikeuden eteen.
”Ja siitäkin tulee kysymyksiä, tiettyjä rajoituksia, että millä merialueilla liikutaan. Joka tapauksessa tällaiseen rikolliseen valtiojohtoiseen toimintaan kiinnitetään ihan liian vähän huomiota.”
Oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen. Kuva: Tiiu Hyyryläinen / HS
Trumpin hallinto on perustellut kaksi kuukautta jatkuneita, kymmeniä ihmishenkiä vaatineita ja myös Tyynellemerelle laajennettuja iskuja huumeiden salakuljetuksesta epäiltyjä vastaan siten, että kyseessä olisi ”aseellinen konflikti”, jossa Yhdysvallat taistelee ”huumeterrorismia” harjoittavia ”laittomia taistelijoita” vastaan”.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori ja akateemikko Martti Koskenniemi sanoo, etteivät mitkään Yhdysvaltain perustelut asevoimien toimille Karibialla kestä päivänvaloa.
”Kyseessä ei ole aseellinen konflikti Yhdysvaltain ja kenenkään välillä. Tämmöistä epäiltyä huumerikollisuutta ei voi pitää aseellisena konfliktina, ei sen paremmin kansainvälisenä kuin kansainvälistä luonnetta vailla olevana aseellisena konfliktina.”
Koskenniemen mukaan Yhdysvalloilla on oikeus ryhtyä poliisitoimiin.
”Mutta poliisitoimena ei kvalifioidu se, että suoralta kädeltä surmataan ja käsketään surmattavaksi nämä henkilöt ilman mitään tutkintaa. Mistäpäin tahansa tätä katsoo, olipa kyse aseellisesta konfliktista, ei-kansainvälisestä aseellisesta konfliktista, poliisitoiminnasta tai rikoksen selvittämisestä, niin tässä on kysymys murhasta”, Koskenniemi sanoo.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori ja akateemikko Martti Koskenniemi. Kuva: Juha Salminen / HS
Kekkonen ja Koskenniemi pitävät itsestään selvänä, ettei merihätään joutuneiden ihmisten surmaaminen ole oikeutettua, vaikka Yhdysvaltain toimet onnistuttaisiin jollain ilveellä selittämään lailliseksi sodankäynniksi.
”Sehän on ihan kaikkien oikeudellisten ja eettisten perusnormien vastaista. Kun tapetaan avuttomassa tilanteessa oleva ihminen, niin sehän on halveksittavaa”, sanoo Kekkonen.
Koskenniemen mukaan vuonna 1949 tehdyn, merisodankäyntiä koskevan Geneven toisen sopimuksen mukaan sotatoimia ei saa kohdistaa ihmisiin, jotka ovat haavoittuneita, sairaita tai haaksirikossa. Hänen mukaansa tämä on kuitenkin sivuseikka, koska Yhdysvaltain nykytoimet Karibialla eivät kuulu miltään osin Geneven sopimusten alaisuuteen.
Koskenniemen mukaan Yhdysvaltain hallituksen asennetta oikeudellisiin kysymyksiin Karibianmeren operaatioista alleviivasi se, kun varapresidentti J.D. Vance kommentoi taannoin, että ”I don’t give a shit” (en piittaa paskan vertaa), jos joku pitää toimia sotarikoksina.
Trump julkaisi syyskuun alussa nyt kohua aiheuttavasta iskusta kuvatun videon, mutta ei sitä osaa, jossa näkyisi kahden merihätään joutuneen ihmisen surmaaminen. Trump totesi sunnuntaina virkakoneessaan toimittajille, ettei hän tiedä iskujen yksityiskohdista, mutta että hän haluaa tapahtumista selvyyden.
”Minä en olisi halunnut sitä, en sitä toista iskua”, hän sanoi.
Trumpin mukaan ministeri Pete Hegseth oli kuitenkin kertonut hänelle, että ”hän ei antanut käskyä niiden kahden miehen tappamiseen”.
”Hän sanoi, ettei hän tehnyt sitä”, Trump totesi.
Hegseth sanoi X-viestissään lauantaina, että Washington Post olisi julkaissut ”vääristellyn” ja ”halventavan” uutisen ”sotureistamme, jotka taistelevat kotimaamme puolustamiseksi”.
”Nykyiset operaatiomme Karibialla ovat laillisia sekä Yhdysvaltain että kansainvälisen lain nojalla, ja kaikki toimet noudattavat aseellisen konfliktin lakeja – ja niiden hyväksynnästä ovat vastanneet parhaat sotilas- ja siviiliasianajajat kaikissa komentoketjujen osissa.”