Näyttelijä Eeva Eloranta muistelee Kotiliedessä, kuinka häneltä vietiin jalat alta yli 30 vuotta sitten. Eeva kertoo olleensa auto-ostoksilla, kun huomasi miehen tiirailevan häntä viereisestä autosta.
Kun Eeva poistui liikkeestä, lähti auto seuraamaan häntä ja vilkutti pysähtymisen merkiksi. Autosta nousi ylös mafioson näköinen mies. Eeva muistelee napsauttaneensa autonsa ovet lukkoon ja veivanneensa ikkunaa vain hieman auki.
”Hannun avausrepliikki oli: ’Mitä teet tänä iltana?’ Minusta oli aivan posketonta, että kaverilla oli sellainen itseluottamus. Tapasimme heti samana iltana. Puoli vuotta myöhemmin vietimme kihlajaisia Katajanokalla.”
Eeva Eloranta: ”En ollut edes ajatellut, että minulla on ura”
Nykyään pariskunta on ollut yhdessä yli 30 vuotta. Pitkän suhteen tärkein oppi on ollut Eevan mukaan se, ettei kumppanin kanssa tarvitse olla maultaan ja mieltymyksiltään täysin samanlainen. Toisen täytyy antaa olla sellainen kuin hän on.
”Uskon suhteemme liiman syntyvän siitä, että olemme tehneet yhdessä vaikka mitä. Meillä on paljon asioita, joita voimme muistella”, Eeva sanoo Kotiliedessä.
Hannun kanssa on toteutunut myös Eevan elämän suurin haave: äidiksi tuleminen. Kuopuksen syntymänaikoihin Eeva ja Hannu saivat päähänpiston muuttaa Haapakosken pikkukylään.
”Maalle muutto kertoo minun ja Hannun henkisestä hulluudesta. Löysimme järven rannalta talon, jonne muutimme miettimättä hetkeäkään, millä tulisimme elämään.”
Ulkopuolisia tilanne huoletti. Tuttavat päivittelivät, miten Eevan uran kävisi.
”Itse en ollut edes ajatellut, että minulla oli ura. En ole koskaan suhtautunut itseeni niin juhlavasti.”
Moni löi vetoa, että perhe viihtyisi maalla korkeintaan vuoden, mutta lopulta Eeva Eloranta viihtyi pikkukylässä perheineen 25 vuotta.
MS-tauti voi viedä pyörätuoliin
Nykyään Eeva ja Hannu nauttivat isovanhemmuudesta kolmelle lapsenlapselleen. Työntekoa he eivät aio lopettaa.
”Vaikka askel on lyhentynyt, olemme kiitollisia siitä, että aina löytyy jotain kiinnostavaa, missä meitä tarvitaan. Niin paljoa emme kuitenkaan aio kahmia töitä, ettei aikaa riittäisi lapsille ja lapsenlapsille.”
Yhdeksän vuotta sitten todettu MS-tauti on hiljentänyt Eevan vauhtia, mutta suremaan hän ei ole suostunut jäämään.
”Monet kysyvät sairastuttuaan, että miksi juuri minä. Itse olen ajatellut toisinpäin: miksi en juuri minä? Miksi ajattelisin, että minun kuuluisi olla vapaa kaikesta siitä raskaasta ja kuormittavasta, mikä kuuluu ihmisyyteen?”
Sen hyväksymistä Eeva on joutunut opettelemaan, ettei hän ole yhtä tehokas kuin ennen.
”Tulevaisuudessa on mahdollista, että päädyn pyörätuoliin. Teen jo nyt mielikuvaharjoittelua sitä varten miettimällä, miten pärjään silloin arkisten asioiden kanssa.”
”Uudistuminen on hirveän tärkeää. Moitin itseäni siitä, että olen ollut pitkään vailla harppausta uudistumiseen. Minun olisi pitänyt tehdä se jo paljon aikaisemmin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan”, Eloranta totesi vierellään aviomies Hannu Lappalainen.
© Tiia Ahjotuli