Sodankylän poromiessuvun perintö näkyy asussa, jonka kansanedustaja Sara Seppänen aikoo laittaa Linnan juhliin. Asu on metsäsaamelaisten asu, ja se voi herättää tunteita.

Puku on naisille tehty malli vanhasta sodankyläläisestä miesten lapintakista. Akke Virtanen

Lappilainen kansanedustaja Sara Seppänen (ps) pukeutuu itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin hänelle valmistettuun metsäsaamelaisten pukuun.

Puku on naisille tehty malli vanhasta sodankyläläisestä miesten lapintakista, joka kuului hänen isoisälleen.

– Tämä on minulle tärkeää, kun tässä näkyy sukutaustani. Ja ylipäätään metsäsaamelaisuus. Tämä on tehty Sodankylän Kieringin pappani puvun perusteella, Seppänen kertoo puvusta.

Somessa Seppäsen asu on saanut jo kahtalaista palautetta. Ensinnäkin sitä on kehuttu kovasti:

– Tämä on Linnan kaunein asu!

– Olet upea ja asusi on ihana.

– Mene takaovesta, niin ei tule sanomista kellään.

Toiset ovat syyttäneet Seppästä kulttuurisesta omimisesta:

– Saamenpuku kuuluu vain saamelaisille. Sitä eivät muut saisi ottaa noin vain omaan käyttöönsä, ei edes Linnan juhliin. Jos niin tehdään, kyse on kulttuurisesta omimisesta.

– Ei vaate tee kenestäkhän saamelaista, vaikka kuinka haluais.

Kommenttien taustalla on erilainen näkemys siitä, ketkä voivat sanoa olevansa saamelaisia ja siten pukeutua saamelaisasuihin. Lisää tietoa tästä on alla olevassa faktalaatikossa.

Sukujuuret 1500-luvulle

Seppänen sanoo huolen kulttuurisesta omimisesta olevan perusteetonta.

– Tiedän kyllä taustani, enkä olisi laittanut pukua ilman sitä. Isoisäni oli poromies Sodankylässä, kuten häntä edeltäneet sukupolvetkin, hän sanoo arvostelijoille.

– Minun metsälappalaiset sukujuureni ulottuvat kirkonkirjojen mukaan Kittilään ja Sodankylään aina 1500-luvulle asti.

Metsäsaamelaisten puku on Seppäsen mukaan vaatimattomampi verrattuna joihinkin pohjoisempiin saamenpukuihin. Akke Virtanen

Tällainen asu on

Seppäsen mukaan metsäsaamelaisten puku on vaatimattomampi ja arkisempi verrattuna joihinkin pohjoisempiin saamenpukuihin.

– Silkkihuivia tähän ei kuulu, kun eihän Lapissa ole ollut silkkiperhosen toukkia. Jos oli huivi, se oli villaa. Puvun väri on tumma, lähes musta. Siinä on paljon samaa kuin inarinsaamelaisten puvussa, hän kuvailee asua.

Asun on valmistanut Sinikka Säkkinen.

– Valitettavasti isoisoäitieni pukuja ei ole säilynyt. Niitä on sodan aikana hävinnyt.

Asun lakki ja laukku ovat lainassa metsäsaamelaismuseosta Sallasta. Laukku on valmistettu poronnahkasta ja poronluusta. Nämä molemmat ovat löytyneet Sodankylän alueelta.

– Täytyy varovaisesti pitää sitä ja on tietenkin arvokas asia, että saan sitä kantaa.

Niille, ketkä kommentoivat somen keskustelupalstoilla, etteivät metsäsaamelaiset ole “oikeita” saamelaisia, Seppäsellä on selkeä viesti.

– Toivotan heidät tervetulleiksi metsäsaamelaispäiville kuulemaan, mikä on se historiapohja tai kielen tausta. On tärkeää muistaa, ettei metsäsaamelaisuus ole pois keneltäkään, eikä se ole ketään vastaan, hän muistuttaa.

LUE MYÖSSaamelaiset Suomessa

Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa eli Lapin paliskunnan alue. Saamelaisista yli 60 prosenttia asuu kuitenkin saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.

Kaikkiaan saamelaisia on noin 75 000-100 000 laskutavasta riippuen. Saamelaiset ovat asuttaneet Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosaa sekä Kuolan niemimaan sisäosia jo ennen nykyisten valtionrajojen muodustumista. Tätä aluetta kutsutaan nimellä Saamenmaa (pohjoissaameksi Sápmi, inarinsaameksi Säämi ja koltansaameksi Sääʹmm).

Metsäsaamelaiset

Metsäsaamelaiset kertovat, että heidän juurensa ovat entisen Kemin Lapin alueella. Kemin Lappiin kuuluivat yhdeksän saamelaisten asuttamaa Lapinkylää eli Siidaa, jotka olivat: Inari, Keminkylä, Kitka, Kittilä, Kuolajärvi, Maanselkä, Peltojärvi, Sodankylä ja Sompio. He ovat asuneet Lapinkylien alueella todistetusti ainakin 1500 – luvulta saakka.

Kiista

Saamelaiskäräjät eivät tunnusta metsäsaamelaisten olevan osa saamelaista yhteisöä. Saamelaiskäräjien vaaleissa pääsevät äänestämään ja ehdolle ne, jotka ovat äidinkieleltään saamenkielisiä tai joilla on vähintään yksi äidinkieleltään saamenkielinen isoisovanhempi.

Lähteet: Yle.fi, Saamelaiskäräjät, Metsäsaamelaiset