Eeli Tolvanen, 26, oli teinisensaatio, jonka ura NHL:ssä ei yllättäen ottanutkaan tuulta purjeisiinsa. Sitten hän löysi yllättävän keinon menestyä.
1.12. 14:01
Philadelphia
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
26-vuotias jääkiekkoilija Eeli Tolvanen muutti peliään ja opetteli ahkerasti puolustamista, kun hänen hyökkäyspelaamisensa ei riittänyt NHL:ssä menestykseen.
Tolvanen on muuttunut maalintekijästä Seattle Krakenin taklauskoneeksi, viime kaudella hän taklasi 232 kertaa, eniten joukkueessaan.
Jukka Jalonen kertoo, että Tolvasen kehitys yllättää, etenkin fyysisessä pelaamisessa ja taklaamisessa.
Eeli Tolvanen istui NHL-uransa alkumetreillä jotakuinkin kymmenettä peliä putkeen lehdistöparvella seuraamassa joukkueensa Nashville Predatorsin ottelua kokoonpanon ulkopuolelta.
Silloin hän tajusi, että asioiden on muututtava.
– Ymmärsin, että minun täytyy olla joukkueelle hyödyksi muullakin tavalla kuin maaleja tekemällä. Jos verkko ei heilu 30–40 kertaa kaudessa, niin NHL:ssä on pakko keksiä muitakin keinoja, Tolvanen kertoo nyt, vuosia myöhemmin.
Tolvanen lähti NHL:ään 18-vuotiaana nuorukaisena. Ennen sitä hän takoi läjäpäin komeita maaleja terävällä laukauksellaan ja venyi urotekoihin KHL:ssä ja Leijonissa.
Hän esimerkiksi rikkoi Jevgeni Kuznetsovin KHL:n 18-vuotiaiden piste-ennätyksen. Vuonna 2018 Pyeongchangin olympialaisissa hän teki viidessä ottelussa yhdeksän (3+6) pistettä.
Tolvanen oli juhlittu nuorisotähti. ”Snaipperi”, kuten hänestä kirjoitettu kirjakin julisti.
Pohjois-Amerikan valloitus ei kuitenkaan sujunut odotetusti.
Tolvanen seikkaili NHL:n ja AHL:n välimaastossa eikä saanut taalaliigassa vahvuuksiaan esiin.
– En usko, että hypetys nousi Eelillä hattuun. Mutta varmasti hänelle tuli onnistumisista ja suosiosta hieman vääristynyt kuva itsestään ja pelaajaprofiilistaan. Se on täysin inhimillistä, mestarivalmentaja Jukka Jalonen tuumaa.
Jalonen valmensi Tolvasta KHL-Jokereissa tämän sensaatiokaudella 2017–18.
– Eihän pelaaja vielä alle 20-vuotiaana välttämättä ymmärrä, mistä NHL:ssä on kysymys, tai kuinka kovaan sarjaan hän onkaan menossa, Jalonen jatkaa.
– NHL:ssä ihan parhaidenkin maalintekijöiden täytyy olla melko monipuolisia. Varsinkin voittavassa joukkueessa.
Maailman parhaassa jääkiekkosarjassa Tolvanen ei enää pääsytkään niin hyvin maalipaikoille, kun puolustajat olivat isompia ja nopeampia kuin aiemmissa hänen pelaamissaan otteluissa. Ja Tolvasella oli entistä vähemmän tilaa toteuttaa vahvuuksiaan entistä pienemmässä roolissa.
– Nuo asiat tulevat monelle nuorelle pelaajalle shokkina. Eikä Eeli tietenkään saanut NHL:ssä niin paljon anteeksi kuin vaikkapa meillä KHL:ssä, Jalonen sanoo.
Eeli Tolvasella on yhä kyky tehdä tehopisteitä, mutta hän ei ole enää niiden varassa. Kuva: Steph Chambers / AFP
Vasta teini-ikäisen Tolvasen lautasella oli valtavasti Helsingin-vuotenaan. Hän pelasi kauden 2017–2018 aikana NHL:ssä, nuorten MM-kisoissa, KHL:ssä, olympialaisissa ja kevään päätteeksi vielä miesten MM-kilpailuissa.
– Nautin tuosta ajasta todella paljon. Nuorena poikana menin minne tie veikään, ja tuntui, että aina vain onnistuin, Tolvanen sanoo.
– En silti sanoisi, että hypetys tai mikään muukaan olisi mennyt yli. Silloinhan vain on tehnyt jotain oikein, jos ihmiset puhuvat.
Tolvasesta kirjan vuonna 2018 kirjoittanut MTV:n entinen uutisankkuri Keijo Leppänen vahvistaa kiekkoilijan väitteen.
– Siihen nähden, miten kovassa myllytyksessä nuori poika oli, niin minun tietojeni mukaan hänen päänsä kesti sen todella hyvin. En ole kuullut mitään sellaista, että luistimet olisivat nousseet jäästä, Leppänen sanoo.
Leppänen oli tietenkin itsekin mukana luomassa hypeä nuoren tähden ympärille ja sai siitä jonkin verran kritiikkiä. Monet ihmettelivät, miksi vasta 18-vuotiaasta, uraansa aloittelevasta jääkiekkoilijasta kirjoitettiin kirja.
– Tuollainen se vastaanotto eittämättä oli. Minulla oli selkeä ajatus, mutta jääkiekkoihmiset eivät sitä täysimääräisenä ostaneet. Se oli minulle pettymys, Leppänen sanoo.
Leppänen kertoo ajatelleensa, että nuoresta tähdestä kirjoitettu kirja houkuttelisi nuoria kiekkopoikia ja -tyttöjä lukemaan.
– Idea oli hyvä. Olen vieläkin sitä mieltä, että asioita kannattaa aina välillä tehdä toisella tavalla, Leppänen toteaa.
Leppänen oli seurannut Tolvasta jo pitkään ennen kirjaprojektia. Hänen poikansa, nykyään Kiekko-Espoota edustava Ottoville Leppänen pelasi Tolvasen kanssa samoissa juniorijoukkueissa Espoossa.
Leppäsen arvion mukaan tasapainoiset kotiolosuhteet auttoivat Tolvasta kestämään julkisuusmylläkän hänen teinivuosinaan.
– Tolvaset olivat aina kentän laidalla hillitympiä kuin kaikki muut. Se heijastui koko perheeseen, Leppänen sanoo.
– Markku-isä on vihtiläinen rehtori, joka ei tietysti virkansa puolestakaan voisi hirveästi riehua, Leppänen sanoo ja naurahtaa.
Alussa mainittu, Nashvillen lehdistökatsomossa välähtänyt oivallus on vienyt Tolvasen pitkälle. Hän on pelannut NHL:ssä jo yli 360 ottelua. Tällä hetkellä hän raataa pyyteettömänä Seattle Krakenin työmiehenä.
Tolvasen muutos maalitykistä ja joukkueen tähtipelaajasta luotettavaksi työjuhdaksi ei tapahtunut kivuttomasti. Tehtävää oli paljon. Jalonen muistaa, millainen raakile nuori timantti oli puolustussuuntaan, kun tämä pelasi Jokereissa.
– Yritimme jo silloin opettaa hänelle puolustamista ja molempiin suuntiin pelaamista, mutta nuorilla menee siinä oma aikansa. Ja ei hänellä ollut ihan aitoa haluakaan oppia vielä silloin, Jalonen sanoo.
– Eeli ei kuitenkaan missään nimessä ollut laiska. Siitä ei ollut kyse. Hänellä ei ollut vain vielä ymmärrystä ihan kaikista puolustamiseen liittyvistä asioista.
Jalonen ei halunnut yrittää pusertaa ja pakottaa Tolvasta puolustamaan liian kovin ottein.
– Se on niin harvinaista, jos jollain on poikkeuksellinen kyky ja kiima tehdä maaleja. Eelin pelaajaprofiili nojasi vahvasti hyökkäykseen, mutta en pidä sitä nuorelle miehelle kovin huonona asiana, Jalonen muistuttaa.
Tolvanen mätti Jokereissa 19 maalia runkosarjassa ja kuusi maalia 11 pudotuspeliottelussa kaudella 2017–2018.
– Hänen laukauksensa oli jo silloin NHL-luokkaa. Se on ihan selvä. Rannelaukauskin lähti niin räväkästi. Jos pelaajalla on halua ja ymmärrystä, puolustustaidot kyllä kehittyvät uran aikana. Niin kuin Eelille on käynyt, Jalonen sanoo.
Eeli Tolvanen pelasi MM-kisoissa viime kevänä. Kuva: Jukka Ritola / Aamulehti
Tolvanen myöntää, että alkuvaikeudet Nashvillen organisaatiossa kolhivat hänen itseluottamustaan.
Rapakon takana hän joutui viettämään pari ensimmäistä kautta AHL:ssä ja oli aika ajoin kriittinen itselleen.
– Olin siihen saakka ollut kärkiketjujen pelaaja. Sitten vastoinkäymisiä alkoi tulla. Totta kai se kolhaisee, Tolvanen sanoo.
– Mutta jos nyt katson taaksepäin, ja millainen pelaaja olen nyt, niin nuokin ajat auttoivat aika paljon.
Nashvillessa katsomossa istuessaan Tolvanen päätti alkaa pelata toisella tavalla.
Kaukaloon päästessään niin treeneissä kuin peleissä hän yritti esimerkiksi blokata laukauksia ja kiinnittää huomiota pieniin puolustuspäädyn tekoihin, kuten siniviivojen voittamiseen.
– Miten sen nyt muotoilisi… Aloin ottaa puolustamisen tosissani, Tolvanen sanoo.
Siitä lumipallo lähti vyörymään hyvään suuntaan. Vuosien varrella Tolvasesta on muodostunut jopa joukkueensa ahkerin taklaaja. Viime kaudella Tolvanen taklasi selvästi eniten Krakenin joukkueesta, peräti 232 kertaa.
Koko NHL:n taklaustilastossa Tolvanen oli sijalla 24.
Toiseksi eniten Seattlen joukkueesta taklasi Tye Kartye, 174 kertaa. Sama kaksikko on taklaustilaston kärjessä tälläkin kaudella.
– Sitä en olisi Jokerien aikana olisi voinut kuvitellakaan, että Eeli alkaa taklata näin valtavasti. Se on yllättänyt minut, Jalonen sanoo.
Tolvanen ei 179-senttisenä pelurina ole varsinkaan NHL-kaukalojen suurimmasta päästä.
–Toki Eelistä näki jo silloin, että hänessä oli fyysisyyttä. Hän ei ole ollut koskaan pehmeä maalintekijä, joka pyörii pelin ulkopuolella, mutta en olisi uskonut, että fyysisestä pelaamisesta ja taklaamisesta tulee niin iso osa hänen peliään.
Pelaajaprofiilin muutos on ollut Tolvaselle jopa helpotus.
– Nyt on helpompi elää itseni kanssa, kun tiedän voivani auttaa joukkuetta muillakin tavoilla kuin vain tehopisteillä, Tolvanen sanoo.
”
Nyt on helpompi elää itseni kanssa, kun tiedän voivani auttaa joukkuetta muillakin tavoilla kuin vain tehopisteillä.
– Osittain se on toki senkin ansiota, että olen kasvanut ihmisenä. En enää stressaa pienistä asioista.
Eeli Tolvanen tykkää karvata ja taklata. Kuva: Steph Chambers / AFP
Kuin huomaamatta Tolvanen on pelannut Pohjois-Amerikassa jo kahdeksan kautta. Teininä hän ehti pelata pelata pari kautta Yhdysvaltain junioriliigaa USHL:ää.
Hän on asunut elämästään yllättävän ison osan USA:ssa, mutta kuvailee itseään yhä umpisuomalaiseksi.
– Toivottavasti en koskaan amerikkalaistu tämän enempää. Kotiin lähden aina ensimmäisellä mahdollisella koneella kauden jälkeen.