Vanhustenhoito|Vanhusten hoivaan saataisiin lisää rahaa, jos sijoitusasunnot, rahastot ja osakkeet huomioitaisiin asiakasmaksuissa. Valtaosa hoivasta maksettaisiin silti yhä verorahoista.
1.12. 14:06
Julkisen talouden vaikea tilanne on kirvoittanut keskustelua siitä, pitäisikö iäkkäiden ihmisten omaa varallisuutta käyttää heidän hoivansa rahoittamiseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen selvityksen mukaan vanhusten hoivaan saataisiin kerättyä 45 miljoonaa euroa lisää rahaa, jos sijoitusasunnot sekä rahasto- ja osakesijoitukset otettaisiin asiakasmaksuissa huomioon.
Tällä hetkellä asiakasmaksuissa otetaan huomioon vanhusten tulot mutta ei varallisuutta. THL:n simulaatiossa varallisuuden vaikutus laskettiin niin, että yli 15 000 euroa ylittävästä varallisuudesta laskettaisiin 15 prosenttia vuosituloihin.
Laskelmassa huomioon otettu varallisuus on vain pieni osa iäkkäiden ihmisten varallisuudesta. Selvästi merkittävin varallisuuden muoto, eli omana kotina toimivat omistusasunnot, jätettiin laskelmasta pois. Myöskään kesämökkejä ja pankkitalletuksia ei tässä simulaatiossa otettu laskelmiin mukaan.
Näillä rajauksilla muutos koskisi vain 14 prosenttia vanhusten hoivan asiakkaista. Niillä, joita muutos koskisi, maksut nousisivat keskimäärin jopa 830 euroa kuukaudessa. Mediaanimuutos olisi 380 euroa kuukaudessa.
Yli kaksi kolmasosaa iäkkäiden suomalaisten kokonaisvarallisuudesta jätettiin siis pois THL:n tarkastelusta.
Kun tämän ottaa huomioon, olisi 45 miljoonan euron kasvu asiakasmaksuissa THL:n mukaan ”huomattava”. Se toisi 12 prosenttia lisää siihen pottiin, joka asiakasmaksuilla nykyään kerätään.
Valtaosa vanhusten hoivasta maksetaan verorahoista. Ihmisten omaa osuutta maksuista on vaikea enää nostaa, jos varallisuuteen ei kosketa. Asiakasmaksu on jo nykyisin 85 prosenttia asiakkaan nettotuloista tiettyjen vähennysten jälkeen.
Vaikka THL:n laskelmassa monien asiakasmaksut nousisivat monta sataa euroa, jäisivät asiakasmaksut silti kauas siitä, mitä hoiva todellisuudessa maksaa. Vain 0,8 prosentilla ihmisistä asiakasmaksu nousisi niin paljon, että se kattaisi tuotantokustannukset.
Rahaa saataisiin siis kerättyä vielä huomattavasti enemmän, jos varallisuuden laskemisessa otettaisiin huomioon myös omistuskodit, talletukset ja kesämökit. THL ei ottanut niitä omaan selvitykseensä mukaan siksi, että sen mukaan rekisteritiedot näistä varallisuuseristä ovat puutteelliset.
Lisäksi oman kodin realisoimiseen voi liittyä isoja ongelmia, raportissa kirjoitetaan. Koti voi olla toisen puolison käytössä tai se voi sijaita paikkakunnalla, jossa asunnot käyvät huonosti kaupaksi.
Varallisuuden huomioiminen hoivan rahoituksessa on suhteellisen yleistä Euroopassa, todetaan THL:n raportissa. Reilu kolmannes Euroopan maista, muun muassa Iso-Britannia ja Espanja, huomioivat varallisuutta pitkäaikaishoivan asiakasmaksuissa.
Varallisuuden huomioimiseen liittyy toisaalta myös ongelmia, THL toteaa. Jos vain osa varallisuusmuodoista otettaisiin huomioon, iäkkäät ihmiset alkaisivat todennäköisesti siirtämään varallisuuttaan sellaisiin kohteisiin, joita ei huomioitaisi asiakasmaksuissa.