Eihän tässä näin pitänyt käydä – Suomen tämäkin vuosi on pilalla

Suomen talous voi hyvinkin supistua tänä vuonna, kirjoittaa Iltalehden politiikan ja talouden toimittaja Mika Koskinen.

Tänään klo 9:05

Kuvituskuva. Jäätyneet työrukkaset työmaa-aidalla. Anu Kivistö

Suomen talous saattaa hyvinkin painua miinukselle tänä vuonna.

Se on kylmä fakta keskellä marraskuun pimeyttä.

Tilastokeskus julkisti viime viikolla Suomen kansantalouden 3. vuosineljänneksen luvut. Niiden mukaan Suomen bruttokansantuotteen (bkt) volyymin muutos oli tammi–syyskuussa +0,018 % eli käytännössä puhdas nolla.

Kun päälle lisätään lokakuun luvut, etumerkki vaihtuu, ollaan 0,01 % miinuksella. Sekin on käytännössä on nolla, mutta etumerkillä on väliä. Jos ei muuta, niin miinus on jonkin sortin kansallisen häpeän aihe. Viimeksi taloutemme supistui 2023.

Bkt:n tulisi kasvaa marras- ja joulukuussa aivan hitusen vuodentakaisista tasoistaan, jotta koko vuoden bkt pysyisi juuri ja juuri plussan puolella.

Valitettavasti talouden yleinen tunnelma huokuu sellaista yleistä ja todennäköisesti liioiteltua pessimismiä ja ankeutta, että tuo mikroskooppinenkin kasvu voi olla liikaa toivottu.

Viime vuonna Suomen bkt kasvoi 0,4 prosenttia. Ei siinäkään ole hurraamista.

Eihän tässä näin pitänyt käydä.

Vuoden 2025 piti olla talouskasvun ja elpymisen vuosi.

Valtiovarainministeriön (VM) virkamiehet ennustivat vielä syyskuussa tälle vuodelle 1,0 %:n talouskasvua ja ensi vuodelle 1,4 %:n kasvua.

Näiden lukujen pohjalle Petteri Orpon (kok) hallitus rakensi ensi vuoden budjettiesityksensä. Sen pohja petti jo marraskuussa, hyvissä ajoin ennen kuin eduskunta hyväksyy hallituksen budjettiesityksen joulun alla.

Paljon paremmin ei mennyt pankkiekonomisteillakaan. Suomen suurin finanssiryhmä OP ennusti lokakuun puolivälissä VM:n tapaan 1,0 %n kasvua. Danske Bank päätyi syyskuun alussa 0,9 %:iin.

Pankeista paras arvaus tuli Nordeasta. Se ennusti syyskuun alussa 0,5 %:n kasvua.

Lähimmäksi totuutta pääsivät Suomen Pankki (SP) ja Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT). Molemmat ennustivat syyskuun puolivälin tienoilla 0,3 %:n kasvua kuluvalle vuodelle.

Suomen talouden pohjavirroissa on jo pitkään ollut jotain, jota talousviisaat eivät ymmärrä tai halua nähdä, ja se on pelko.

Tavalliset suomalaiset pelkäävät. He pelkäävät sotaa ja sen laajenemista. He pelkäävät, että työttömyys voi osua myös omalle kohdalle. He pelkäävät, että julkiset sote-palvelut eivät toimi.

Talous on psykologiaa ja pelko sen pahinta myrkkyä. Kun ihmiset pelkäävät, he eivät kuluta. He säästävät.

Yksityinen kulutus on kansantalouden tärkein tekijä. Se muodostaa noin puolet kansantaloudesta. Kohtalaisessa vedossa olevat vienti ja investoinnit eivät riitä nostamaan taloutta, kun kansa on koomassa.