Yhdysvaltain armeija on iskenyt 22 veneeseen syyskuun jälkeen, 83 ihmistä on kuollut.
Valkoinen talo on puolustanut vahvasti amiraali Frank Bradleyn päätöstä määrätä iskut väitettyä venezuelalaista huumeiden salakuljetusalusta vastaan syyskuussa.
Valkoisen talon mukaan Bradleyllä oli iskuihin puolustusministeri Pete Hegsethin valtuutus.
Lue lisää: Trump: Yhdysvaltojen isku Venezuelasta lähteneeseen alukseen tappoi 11 ihmistä
Myös Hegseth puolusti Bradleytä pikaviestipalvelu X:ssä kutsumalla tätä ”amerikkalaiseksi sankariksi” ja sanoi, että hänellä on ”100-prosenttinen tuki”. Hegseth sanoi seisovansa Bradleyn päätöksen takana ”syyskuun 2. päivän tehtävässä ja kaikissa muissa sen jälkeen”.
Hegseth vielä lisäsi, että Yhdysvallat saa olla onnekas, että on ”tällainen mies puolustamassa meitä”.
Washington Post oli kertonut aiemmin, että toinen isku määrättiin tappamaan kaksi ensimmäisestä iskusta eloonjäänyttä ja noudattamaan Hegsethin määräystä kaikkien tappamisesta.
Presidentti Donald Trump sanoi sunnuntaina, ettei hän olisi halunnut toista iskua veneeseen. Trumpin mukaan Hegseth oli kiistänyt antaneensa tällaisen käskyn.
Valkoisen talon tiedottaja Karoline Leavitt sanoi kuitenkin maanantaina, että Hegseth oli valtuuttanut Bradleyn toteuttamaan iskut 2. syyskuuta.
– Amiraali Bradley toimi hyvin valtuutuksensa ja lain rajoissa varmistaakseen, että vene tuhottiin ja uhka Yhdysvalloille eliminoitiin, Leavitt sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Leavittin mukaan isku tehtiin ”itsepuolustukseksi” suojelemaan Yhdysvaltojen etuja ja se tapahtui kansainvälisillä vesillä.
– Hallinto pitää näitä huumeterroristeja ulkomaisina terroristijärjestöinä, Leavitt sanoi.
Syyskuusta alkaen Yhdysvaltain armeija on iskenyt 22:ta epäiltyä huumealusta vastaan Karibialla ja Etelä-Amerikassa Tyynenmeren rannikoilla. Iskuissa on kuollut 83 ihmistä.
Amiraali Frank Bradley. Kuva: Monique Stober / Reuters
Kriitikot ovat kyseenalaistaneet eloonjääneisiin kohdistuneen iskun laillisuuden. Kansainvälinen oikeus kieltää hyökkäykset puolustuskyvyttömiä ihmisiä vastaan. Yhdysvaltain puolustusministeriön oman ohjeistuksen mukaan haaksirikkoutuneita vastaan ei saa tietoisesti hyökätä, elleivät he toimi vihamielisesti tai yritä paeta.
George Washingtonin yliopiston oikeustieteen professori Laura Dickinson sanoi Reutersille, että useimmat oikeustieteen asiantuntijat eivät usko, että laivaiskut täyttävät aseellisen konfliktin määritelmää, joten tappavaa voimaa saisi käyttää vain viimeisenä keinona.
– Se olisi murha. Jopa sodassa eloonjääneiden tappaminen ”olisi todennäköisesti sotarikos”, Dickinson pohtii.
Entisten sotilasjuristien ryhmä (JAGs Working Group) kutsui käskyä ”ilmeisen laittomaksi” ja sanoi, että palveluksessa olevilla olisi ollut velvollisuus olla tottelematta käskyä ja että jokainen, joka noudatti sitä, tulisi asettaa syytteeseen sotarikoksista.