Pääministeri Petteri Orpo (kok.) teki tiistaina selväksi, että Suomi ei tule tarjoamaan turvatakuita Ukrainalle.
– Turvallisuustakuut ovat jotakin hyvin vakavaa. Emme ole valmiita antamaan turvallisuustakuita, mutta voimme auttaa turvallisuusjärjestelyissä. Näiden ero on iso, Orpo sanoi englanniksi tiedotustilaisuudessa, jossa hän esiintyi yhdessä Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin kanssa.
Lausunto on tavattoman suora. Eräänlainen selkokielellä sanottu töräytys.
Se on kaukana kohteliaasta pyörittelystä, jota esimerkiksi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) esitti Helsingin Sanomien haastattelussa. Häkkänen piti Yhdysvaltain lupausta turvatakuista Ukrainalle huikean hienona, mutta varoi sanomasta, mitä Suomi aikoo.
Pääministeri Orpo vastasi Hanasaaressa kysymykseen Ukrainan turvatakuista. Suomi mainitaan Yhdysvaltain sopimusluonnoksessa asiasta.
Taustalla on pari viikkoa sitten julkisuuteen tullut Yhdysvaltain rauhansuunnitelma Ukrainaan. Siinä Yhdysvallat lupautui tarjoamaan Ukrainalle Naton artikla 5:n kaltaisen turvatakuun. Naton artikla 5 tarkoittaa, että hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan, jolloin maat lupautuvat puolustamaan toisiaan.
Yllätyksenä suomalaisille samassa yhteydessä kerrottiin, että Naton jäsenet, mukaan lukien Ranska, Britannia, Saksa, Puola ja Suomi toimisivat yhdessä Yhdysvaltain kanssa, vastaten sopimukseen rikkomiseen ja taatakseen pelotteen.
Myös muualla on reagoitu. Puolan pääministeri Donald Tusk sanoi sosiaalisessa mediassa, että Puolaa koskevista päätöksistä päättävät puolalaiset, ja Ukrainasta ei päätetä ilman Ukrainaa.
Myös Suomi päättää tietenkin itse lupauksistaan, eikä Suomessa olla valmiita lupautumaan kahdenkeskisellä sopimuksella turvaamaan Ukrainaa sotimalla. Saati, että joku muu lupaisi Suomen tekevän niin, meiltä kysymättä.
Mutta Orpo tuli kuitenkin todenneeksi, että turvatakuut ovat vakava asia, eikä sellaisia tule. Se on itsestään selvää, mutta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ehkä jopa liian suoraan sanottu.
Myös turvallisuuspolitiikan kieli eri maissa tuottaa hankaluutta: turvatakuut, -järjestelyt ja -vakuudet ovat eri käännöksissä saaneet eri sisällön.
Suomalaisilla ei ole aavistustakaan, miksi Suomi mainittiin Yhdysvaltain paperissa.
Maininta on jäänyt kaivelemaan osaa päättäjistä: ei kai joku jossain oleta, että Suomi todella lupaisi puolustaa Ukrainaa, jos rauhansopimuksen jälkeen Venäjä hyökkäisi uudelleen.
Suomi on ollut presidentti Alexander Stubbin johdolla mukana suunnittelemassa, miten Suomi tukee Ukrainaa niin sanotun halukkaiden koalition kautta.
Eurooppalaisista Nato-maista toistaiseksi yksikään ei ole kertonut täsmälleen, millaisia turvallisuusjärjestelyitä ne lupaavat Ukrainalle mahdollisen rauhan tultua. Ajatuksena on, että Ukrainan oma vahva armeija puolustaa Ukrainaa, ja muut voivat tarjota sille tukea, koulutusta ja mahdollisesti lähettää pelotejoukkoja.
Kysyttäessä, voisiko Suomi lähettää sotilaitaan Ukrainaan, Suomi on vastannut vahtivansa jo 1 300 kilometriä Venäjän rajaa omalla maallaan. Suomi ei halua ottaa riskiä, että se joutuisi Ukrainassa vastakkain Venäjän kanssa.
Orpo lupaili Suomen linjan mukaisesti, että turvallisuusjärjestelyitä voidaan tuumia.
Suomen linja on, että Suomi tukee Ukrainaa ja päättää mahdollisista turvallisuusjärjestelyitä osana isompaa maaryhmää.
Naton 5. artiklan turvatakuita Ukrainalle ei ole tarjolla, koska niillä puolustetaan vain Nato-maita. Ei ole selvää, mitä tarkoittaisi ”sen kaltainen” turvatakuu, mutta on epätodennäköistä, että isompi määrä maita sitoutuisi sellaiseen.
Yhdysvallat ja muut Naton ydinasevaltiot Britannia ja Ranska ovat erilaisessa asemassa kuin muut antamaan lupauksia. Ne voivat käyttää hyväksi pelotettaan, joka syntyy muun muassa ydinaseista.
Toisaalta Yhdysvaltojen sitoutumisesta Ukrainan tukemiseen on ollut monenlaista käsitystä.
Ukrainan tuesta puhutaan Naton ulkoministerikokouksessa Brysselissä keskiviikkona. Mutta ilman Yhdysvaltoja. Yhdysvaltojen ulkoministeri aikoo jättää saapumatta kokoukseen, mikä on erittäin poikkeuksellista. Viimeksi näin tapahtui vuonna 2003, kun Yhdysvallat soti Irakissa.
Moskovassa käytäviä Venäjän ja Yhdysvaltain neuvotteluita Ukrainan sodasta seurataan maailmalla herkeämättä. Vaikka ne eivät johtaisi suoraan tulitaukoon tai rauhaan, vaatimuksista ja tulevaisuudesta on joka tapauksessa päästy puhumaan.
Venäjän ja Yhdysvaltain välisistä keskusteluista on toisinaan tullut yllätyksiä. Orpo teki selväksi, että toista kertaa Suomi ei halua yllätysmainintaa.