Väyläviraston mukaan Pisararadalle ei haeta lisäaikaa. Aika ajoi ohi miljardihankkeesta, jonka suunnitteluun upposi 35 miljoonaa.
Avaa kuvien katselu
Pisararadan tarkoitus olisi ollut helpottaa liikenteen sujuvuutta Helsingin päärautatieasemalla. Kuva: Yle / Rebecka Svedberg
- Helsingin maanalainen Pisararata ei toteudu.
- Väylävirasto ei hae jatkoaikaa ensi vuoden alussa vanhenevalle ratasuunnitelmalle.
- Väyläviraston mukaan rata on tarpeeton ja junaliikenteen sujuvuus voidaan turvata muilla keinoilla.
- Hankkeen hylkääminen vapauttaa maanalaisia alueita muulle rakentamiselle Helsingin keskustassa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Helsingin maanalainen Pisararata on lopullisesti jäämässä vaille toteutumista.
Pisara on lenkin muotoinen tunnelirata, jonka oli määrä kulkea Helsingin ydinkeskustan alla. Sen oli tarkoitus helpottaa junaliikenteen ruuhkia päärautatieasemalla.
Pisaran vaatima lakisääteinen suunnitelma vanhenee vuoden 2026 alussa. Radoista vastaava Väylävirasto on päättänyt, että se ei hae jatkoaikaa suunnitelman voimassaololle.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koko hanke on haudattu lopullisesti.
– Toteuttamisvalmiuden ylläpito ei ole enää perusteltua, sanoo Väyläviraston toimialajohtaja Jaakko Knuutila.
Hankkeen laajat viranomaisprosessit pitäisi käydä uudestaan, jos rata kuitenkin haluttaisiin myöhemmin tehdä.
Se on vain teoreettinen vaihtoehto, koska Väyläviraston mukaan Pisara on tarpeeton. Liikenteen sujuvuus voidaan varmistaa muilla keinoin.
Ratasuunnitelman vanhenemisen takia myös Väyläviraston maankäytön varaukset tunneliin liittyen päättyvät Helsingissä.
Tämä avaa uusia mahdollisuuksia Helsingin kaupungille ja muille maanomistajille maanalaiseen rakentamiseen.
Pisaran oli määrä helpottaa ruuhkia
Pisara on ollut suunnitelmissa 1990-luvulta asti. Se olisi ollut kahdeksan kilometriä pitkä.
Radan oli tarkoitus alkaa Pasilasta ja kiertää pääosin tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.
Pisaran tarkoitus oli helpottaa Helsingin päärautatieaseman ruuhkia ja mahdollistaa lisää kaukovuoroja. Kun valtaosa lähijunista ajaisi Helsingin keskustan läpi tunnelissa, kaukojunille jäisi maanpäälle lisää tilaa.
Pisaran ratasuunnitelma sai lainvoiman vuonna 2017. Suunnitelman valmistumisen jälkeen on tehty lisäselvityksiä, jotka eivät puolla Pisaran toteuttamista.
– Pisara ei ole tarpeellinen nykyisten eikä tulevien liikennemäärien perusteella, sanoo Väyläviraston Knuutila.
Hänen mukaansa henkilöliikenteen sujuvuuden varmistamiseen on kevyempiäkin keinoja. Niihin kuluvat lisävaihteet ratapihalla sekä huoltoraiteen käyttöönotto lentokentän liikenteelle Ilmalan ja päärautatieaseman välillä.
Tarvitaan myös uusi varikkoratkaisu ja kulunvalvonnan uudistus, jotka olisivat kuuluneet Pisara-vaihtoehtoonkin.
Pisara olisi miljardihanke
Pisara voisi olla häiriöherkkä ilman monia lisätoimia. Radan toteuttamisen kokonaiskulu olisi ollut 1,6–1,8 miljardia euroa.
Vuonna 2012 käynnistyneen suunnittelun kustannukset ovat 35 miljoonaa euroa. EU:n suunnittelutuen osuus on 16,5 miljoonaa euroa.
Jaakko Knuutilan mukaan suunnitteluun ryhdyttiin senhetkisen tiedon perusteella. Sitten maailma on muuttunut.
On tullut uusi rata Helsinki-Vantaan lentokentälle, suunnitelma Länsiradasta ja paljon uutta tietoa kapasiteettitarpeista.
Traficom jatkoi Pisaran ratasuunnitelman voimassaoloa kertaalleen vuonna 2021. Väylävirasto päätti aiemmin tänä syksynä, että enää lisäaikaa ei haeta.