Europarlamentaarikko Ville Niinistön mukaan EKP:n kieltäytyminen on takaisku jäädytettyjen rahojen käytölle, mutta ei estä sitä.
Avaa kuvien katselu
Ukrainan taloudellinen tilanne on huono, minkä takia Euroopan maat etsivät tapoja tukea sitä rahallisesti. Kuva on otettu ilmahyökkäyksen jälkeen marraskuussa Zaporižžjassa. Kuva: Darya Nazarova / AFP
- Euroopan keskuspankki (EKP) kieltäytyy FT:n tietojen mukaan takaamasta Ukrainalle 140 miljardin euron lainaa, joka rahoitettaisiin Venäjän jäädytetyistä varoista.
- EKP perustelee kantaansa sillä, että takaus voisi rikkoa EU:n perussopimusta.
- Päätös on takaisku, mutta lainan toteutuminen on edelleen kiinni EU-maiden poliittisista päätöksistä ja Belgian suostumuksesta.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Euroopan keskuspankki (EKP) on kieltäytynyt takaamasta 140 miljardin euron suuruista lainaa Ukrainalle, kertoo Financial Times (FT) lähteisiinsä perustuen.
Tämä Ukrainalle myönnettävä laina olisi tarkoitus ottaa Venäjältä jäädytetyistä varoista.
Kysyimme europarlamentaarikko Ville Niinistöltä, mitä EKP:n kieltäytyminen tarkoittaa Ukraina-tuelle. Niinistö toimii Euroopan parlamentin Venäjä-valtuuskunnan puheenjohtajana.
Avaa kuvien katselu
Europarlamentaarikko Ville Niinistö on työskennellyt Venäjä-pakotteiden ja Ukrainan sotaan liittyvien kysymysten parissa Venäjä-valtuuskunnassa. Kuva: Mikko Ahmajärvi / YleMitkä Venäjältä jäädytetyt varat?
EU on jäädyttänyt noin 210 miljardia euroa Venäjän varoja sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022.
Merkittävä määrä näistä Venäjältä jäädytetyistä varoista on Belgiaan rekisteröidyn arvopaperikeskus Euroclearin tilillä. Euroopan komission tarkoituksena olisi lainata 140 miljardia Euroclearilta ja taata tämä laina nollakorolla. Euroopan komissio taas lainaisi nämä rahat Ukrainalle.
Ukrainan olisi tarkoitus maksaa tämä laina takaisin, kun Venäjä on lopettanut hyökkäyssotansa ja maksanut Ukrainalle sotakorvauksia. Laina kustannettaisiin siis Venäjän maksamilla sotakorvauksilla.
Kaavaillun sotakorvauslainan avulla Ukraina saisi sotakorvaukset ikään kuin etukäteen. Jos Venäjä ei maksa sotakorvauksia, pysyvät sen varat jäädytettynä.
Koska Venäjältä on jäädytetty noin 210 miljardin euron arvosta varoja, voi Euroopan komissio taata Ukrainalle sotakorvauslainan nollakorolla.
Mitä EKP:n kieltäytyminen tarkoittaa?
EKP:tä pyydettiin sotakorvauslainan viimeiseksi takaajaksi Euroclearille. Sen avulla olisi FT:n tietojen mukaan varmistettu, että Euroclear saisi rahansa takaisin nopeasti hätätilanteessa, jos Euroopan komissio ei saisi rahoja tarpeeksi nopeasti kasaan takaisinmaksua varten.
Tämä olisi voinut rauhoittaa Belgian pelkoja maksumieheksi joutumisesta.
EKP:n kieltäytyminen lainan takaamisesta on takaisku suunnitelmalle. Se ei kuitenkaan Niinistön arvion mukaan estä sotakorvauslainan hyväksymistä. EKP ei ole ratkaiseva viranomainen asiassa, joten vaikka se pesee kätensä lainasta, sen kanta ei estä jäsenmaita hyväksymästä sotakorvauslainaa.
EKP kieltäytyi FT:n tietojen mukaan siksi, että ehdotus vastaisi suoran rahoituksen antamista jäsenmaalle ja todennäköisesti rikkoisi EU:n perussopimusta.
Mihin lainaa on tarkoitus käyttää?
Lainaa tarvittaisiin pyörittämään Ukrainan taloutta ja jälleenrakentamista. Rahaa tarvitaan myös Ukrainan aseteollisuuden ylläpitämiseksi.
Ukrainan talous on heikossa jamassa. Ukrainan valtiovarainministeriön arvion mukaan maa tarvitsisi vuosina 2026–2029 noin 130–150 miljardia euroa. Suomen Pankin ekonomistin Sinikka Parviaisen arvion mukaan Ukrainalla riittää ensi vuoden kevääseen asti.
Ukrainan taloudellinen tilanne on heikentynyt huomattavasti sen jälkeen, kun Yhdysvallat lopetti sotilasavustuspakettinsa Ukrainalle.
Belgia hangoittelee vastaan – miksi?
Belgiaa tarvitaan hyväksymään jäädytettyjen varojen hyödyntäminen, sillä niitä säilytetään belgialaisessa arvopaperikeskuksessa. Belgia kuitenkin pelkää, että se joutuisi korvaamaan rahat, jos menettely menisi pieleen.
EU on yrittänyt taivutella Belgiaa hyväksymään jäädytettyjen varojen käyttämisen.
Belgiaa huolettaa erityisesti tilanne, jossa Yhdysvaltojen ja Venäjän sopima rauhansopimus pakottaisi Euroclearin maksamaan jäädytetyt varat heti takaisin Venäjälle, kertoo Financial Times.
Kansainvälisen lain silmissä Venäjä joutuu kuitenkin korvaamaan sotakorvauslainan ylittävän summan Ukrainalle, Niinistö sanoo.
Miten nyt käy Ukrainalle suunnitellulle lainalle?
Eurooppa-neuvoston on vakuutettava Belgia siitä, että jäsenmaat takaavat lainan.
Kaikki maat, kuten Unkari ja Slovakia, eivät ole kuitenkaan yhtä innokkaita takaamaan lainaa. Laina, jota takaa 26 EU-maata, ei välttämättä ole siis realistinen. Eurooppa-neuvosto voikin joutua painostamaan Belgiaa hyväksymään lainan niin, että sen takaa vain osa jäsenmaista.
Jos Belgia ei tästäkään huolimatta myönny, on vaihtoehtoja vielä kaksi: EU-maat antavat lisää tukea Ukrainalle, mikä voi olla omien taloustilanteiden kanssa painiville maille vaikea pala niellä. EU-maat voivat myös ottaa yhteisvelkaa Ukrainan tukemiseksi.
Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) on aiemmin linjannut, että yhteisvelkaa voidaan ottaa Ukrainan tukemiseksi vain viime hädässä.
Venäjän jäädytettyjen varojen käyttöä ja sen seurauksia puitiin Ylen aamussa lokakuussa. Keskustelemassa olivat Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg ja kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta.