23 vuotta sitten joulukuussa 2002 Salolla ja salolaisella palloilulla meni kovempaa kuin koskaan.
Nokia oli julkaissut kesällä 7650-mallin, joka oli ensimmäinen matkapuhelin, jossa oli integroitu digitaalikamera. 795 euron (nykyrahassa 1 185 euroa) suositushinnalla myydystä puhelimesta löytyi myös hämmästyttävä värinäyttö sekä vielä tuolloin heprealta kuulostanut bluetooth-yhteys. Puhelimen valmiusaika oli 230 tuntia eli yhdeksän ja puoli päivää!
Nokialla oli 51 748 työntekijää, joista 22 535 Suomessa ja yli 4 000 Salossa. Nokia myi vuonna 2002 noin 140 miljoonaa matkapuhelinta. Nokia oli markkinajohtaja noin 38 prosentin markkinaosuudella.
Samaan aikaan myös salolaisessa palloilussa tehtiin historiaa. Salolla oli ensimmäistä ja erittäin todennäköisesti viimeistä kertaa pääsarjajoukkueet naisten ja miesten koripallon ja lentopallon pääsarjoissa. Saloa kutsuttiin tuolloin täysin perustellusti Suomen palloilun pääkaupungiksi.
Mikä käsittämätöntä, kyseessä oli vielä neljä eri seuraa: Salon Viesti naisten ja Piivolley miesten lentiksessä sekä SalPa naisten ja Vilpas miesten koriksessa.
Näissä neljässä sarjassa pelasi joulukuussa 2002 yhteensä 44 joukkuetta 29 eri kaupungista, mutta Salo oli ainoa kaupunki, jossa pelattiin jokaista sarjaa.
Salon Viesti pelasi vuonna 2002 vielä Urheilutalolla. Pistettä juhlivat Laura Tuominen (vas.), Terhi-Maria Aurala ja Riikka Mäki. SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo
Eivätkä salolaiset olleet pelkästään osallistumassa.
Salon Viesti oli keväällä 2002 runkosarjan kakkonen tasapistein voittajan Hämeenlinnan kanssa. Puolivälierissä Viesti kaatoi Tangon (arvaatteko kotikaupungin?), mutta välierissä Joensuun Prihat oli parempi voitoin 3–0. Pronssiottelussa Viesti taipui Somerolle kahden viisieräisen väännön jälkeen.
Seuraavalla kaudella voitti Suomen cupin ja SM-sarjan runkosarjan ylivoimaisesti häviämällä 24 ottelusta vain kaksi. Välierissä kaatui Pieksämäki voitoin 3–1, mutta finaaleissa silloinen kultakone Hämeenlinnan Tarmo-Volley otti mestaruuden voitoin 3–1.
– Koko kausi oli meiltä kuitenkin hyvä. Voitimme Suomen cupin ja saimme hopeaa liigassa. Tavoitteemme oli kuitenkin voittaa molemmat, mutta eihän siihen Tarmokaan pystynyt, Viestin silloinen päävalmentaja Tomi Lemminkäinen lohduttautui.
Piivolley taas eteni keväällä 2002 puolivälieriin runkosarjan kolmantena. Viidennen ja ratkaisevan puolivälierän viidennessä ja ratkaisevassa erässä Pielaveden Sampo oli parempi 15–9, ja Piin kausi päättyi pettymykseen. Ottelua seurasi Salohallissa yli 1 500 katsojaa.
Seuraavalla kaudella Piivolley kamppaili pudotuspelien kotiedusta loppuun asti, mutta hävisi sen lopulta Savonlinnan East Volleylle, joka myös päätti Piivolleyn kauden puolivälierissä. Kauden päättäneessä ottelussa Piivolleyn Eerik Jago iski neljään erään epävirallisen liigaennätyksen 44 pistettä (+36)
– En ole eläissäni nähnyt tällaisia lukemia. Jago oli täysin ylitse muiden, Piivolleyn päävalmentaja Tapio Nissi hämmästeli.
Tuolloin kaudet olivat todella lyhyitä: Piivolleyn kesäloma alkoi jo helmikuun viimeisenä päivänä!
Derrick Stroud dominoi Vilppaan korinalustaa kaudet 2001-2003. Kuva: SSS-arkisto/Esko Keski-Vähälä
Sen astisen seurahistorian parasta korista pelannut Vilpas taas selvisi kausina 2000–2003 kolme kertaa peräkkäin kuuden parhaan joukkoon. Kevään 2002 puolivälierässä Vilpas kuitenkin taipui KTP:lle voitoin 1–3. Tuolloin Vilppaan ykkösäijänä hääri Derrick Stroud, joka pelasi kauden käsittämättömällä 16,4 levypallon keskiarvolla.
Seuraavalla kaudella Vilpas putosi puolivälierissä Pussihukille, ratkaisuottelu Myyrmäen urheilutalolla päättyi 95–82-kotivoittoon, vaikka Stroud teki silloinkin kaikkensa (30 pistettä/14 levypalloa).
– Emme voi muuta kuin syyttää itseämme ja kiittää kannattajiamme kärsivällisyydestä, Vilppaan Jukka Kataja tiivisti.
Sen sijaan SalPan taival naisten SM-koriksessa ja samalla Salon historiallinen SM-kvartetti jäi vain yhden kauden mittaiseksi. SalPa hävisi kauden kaikki 22 otteluaan.
SalPan SM-sarjajoukkueessa pelasi myös ulkomaalaisia. Treva Christensen tosin viihtyi Salossa vain kuuden ottelun ajan. Kuva: SSS-arkisto/Esko Keski-Vähälä
Salo kuitenkin piti vielä hetken kiistatonta sisäpalloilun pääkaupungin titteliä hallussaan, mutta horisontti tummeni vauhdilla. Keväällä 2005 Vilpas lähti hakemaan neljäksi vuodeksi vauhtia divarista ja Piivolleyn taru päättyi kevään 2011 konkurssiin.
Eikä Nokiankaan kultakausi kestänyt enää pitkään. Nokian markkina-arvosta lohkaistiin 2000-luvun IT-kuplan aikana peräti 100 miljardin euron siivu, toisin sanottuna kolme kertaa Suomen valtion silloisen budjetin verran. Nokia veti Helsingin pörssin vuonna 2002 peräti 34,8 prosentin laskuun. SeKymmenen vuotta myöhemmin Nokian matkapuhelintehdas suljettiin.
Kaupungin palloilulle kävi lopulta paljon paremmin: LP-etuliitteen saanut Viesti sekä Vikings-takaliitteestä luopunut Vilpas ovat nimittäin tuplanneet yleisömääränsä 23 vuoden takaisesta.
Salon parhaat urheilijat 2002
1) Jukka Koivunen, karate, Salo Ippon
2) Ilkka Landen–Jussi Myllymäki, moottoriveneily, SP
3) Mikko Mäkitalo, ampumaurheilu, SaSA
4) Derrick Stroud, koripallo, Vilpas
5) Eerik Jago, lentopallo, Piivolley
6) Kristiina Piiroinen, ratsastus, SRS
7) Sami Keskimäki–Julia Iljina, tanssiurheilu, Swivel
8) Marko Kakko–Tapio Järvi, autourheilu, Salo UA
9) Teemu Kujanpää, jalkapallo, SalPa
10) Suvi Tuomaala, lentopallo, Viesti
Joulukalenterissa käydään joka päivä läpi yksi 2000-luvun urheiluvuosi salolaisesta näkökulmasta.