Huijausviestien ohella myös huijauspuheluita nähdään yhä.
Opettele tunnistamaan erilaiset huijaustyypit.
Viranomaisten nimissä tehtävät huijaukset ovat nousseet Suomessa aktiivisimmaksi huijausmuodoksi. Erityisesti Suomi.fi- ja Verohallinto-huijaukset ovat lisääntyneet voimakkaasti viime viikkoina, kertoo Suomen Telemarkkinointiliitto ry.
Yhdistyksen Kilpi-sovellukseen on tullut runsaasti ilmoituksia huijausviesteistä, joissa vastaanottajaa pyydetään täydentämään henkilökohtaisia tietoja ilman kirjautumista.
Yksi Verohallinnon nimissä lähetetty viesti alkaa näin:
– Arvoisa asiakas, hallinnassamme olevien tietojen mukaan tällä sähköpostiosoitteella on puutteellisia tietoja, jotka tulee täydentää. Tässä prosessissa ei ole tarpeen kirjautua sisään, vaan pyydämme ainoastaan päivittämään henkilökohtaisten tietojen ajantasaisuuden.
Viestissä oleva linkki ohjaa tietojenkalastelusivustolle. Viestin ulkoasu jäljittelee aitoa Verohallinnon viestiä.
Verohallinnon nimissä huijataan paljon. Kuva: Suomen Telemarkkinointiliitto
Myös pankkien nimissä tehdyt huijaukset jatkuvat aktiivisina. Viime viikkoina esiin ovat nousseet erityisesti Danske Bankin, OP:n, Nordean, Aktian ja S-Pankin nimissä lähetetyt viestit.
Aktian nimissä tullut huijausviesti on pelkistetty:
– Sinulle on saapunut viesti. Voit tutustua siihen turvallisesti alla olevan linkin kautta. Avaa viesti.
Nordean tapauksessa huijausviestit jäljittelevät pankin sähköisiä allekirjoituspalveluja:
– Nordea pyytää sinua allekirjoittamaan seuraavat sopimusasiakirjat digitaalisesti. Kirjaudu sisään nähdäksesi sopimukset ja allekirjoittaaksesi asiakirjat helposti ja turvallisesti.
Viesteissä luodaan kiireen tuntua ja ohjataan linkkeihin, jotka eivät johda pankkien omiin palveluihin.
– Viranomaishuijauksissa hyödynnetään ihmisten luottamusta palveluihin, joiden pitäisi olla turvallisia. Kun viesteissä ei näy ilmeisiä virheitä, niiden tunnistaminen on entistä vaikeampaa, sanoo Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n perustaja Arto Isokoski tiedotteessa.
Telemarkkinointiliitto on saanut myös runsaasti ilmoituksia ulkomaisista huijauspuheluista. Soittoja on tullut viime aikoina paljon muun muassa: Jemenistä (+967), Saksasta (+49), Puolasta (+48), Norjasta (+47), Ruotsista (+46), Iso-Britanniasta (+44), Itävallasta (+43), Sveitsistä (+41), Virosta (+372), Irlannista (+353), Luxemburgista (+352), Belgiasta (+32) ja Hollannista (+31).
IS:n kokoamia ohjeita verkkohuijauksia vastaan
-
Älä mene verkkopalveluun hakukoneen tai vaikkapa sähköpostiin tai tekstiviestinä tulleen verkkolinkin kautta.
-
Etsi sähköposteista tai tekstiviesteistä epäilyttäviä yksityiskohtia, kuten väärin kirjoitettuja verkkotunnuksia, kirjoitusvirheitä, vääriä päivämääriä ja muita virheellisiä tietoja. Hyvä suomi taikka oikeat tiedot eivät silti takaa viestin aitoutta.
-
Kirjoita osoite itse selaimen osoiteriville ja huolehdi, että siinä ei ole kirjoitusvirheitä. Tallenna osoite selaimen kirjanmerkkeihin. Näin vältyt naputtelemasta sitä seuraavalla kerralla.
-
Jos sijoitus- tai lainatarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, on parasta olla tarttumatta siihen.
-
Kiireen tuntua tarjouksissa kannattaa varoa ja jättää tarjous väliin.
-
Jos mahdollista, käytä virallista mobiilisovellusta selaimessa toimivan verkkopalvelun sijaan. Esimerkiksi pankeilla ja Suomi.fi-palvelulla on tällaiset.
-
Käytä tunnistautumiseen mobiilivarmennetta verkkopankkitunnusten sijaan. Mobiilivarmenne on paikoin maksullinen palvelu.
-
Käytä kirjautumiseen kaksivaiheista tunnistautumista pelkän salasanan sijaan. Tai harkitse avainkoodien käyttöä.
-
Pidä tunnukset omana tietonasi, äläkä syötä niitä sivustolle, jonka aitoudesta et voi varmistua.
-
Älä avaa pankin tai muun tahon nimissä lähetettyjä liitteitä, vaan varmista niiden aitous soittamalla nimetyn tahon asiakaspalveluun.
-
Jos jokin yllättävä taho pyytää sinua asentamaan laitteellesi ohjelman, älä tee niin. Käytä vain mobiililaitteesi virallista sovelluskauppaa.
-
Älä vahvista tapahtumia, joita et tunnista ja tiedä tekeväsi juuri sillä hetkellä. Lue vahvistuspyynnöt aina huolella ja kiinnitä huomiota etenkin siirrettävään rahasummaan – jos jokin ei täsmää, älä vahvista mitään.
-
Älä lähetä kuvia henkilöllisyysasiakirjoistasi tuntemattomalle.
-
Jos olet myymässä jotain, varmista maksun saapuminen tilille ennen tuotteen luovutusta. Toinen tapa on käyttää perinteistä käteistä.
-
Jos epäilet verkkopankkitunnustesi joutuneen vääriin käsiin, sulje tunnukset viipymättä soittamalla pankkiin. Tee rikosilmoitus poliisille vasta sen jälkeen. Tällä tavalla maksimoit mahdollisuutesi saada rahasi takaisin.
-
Petoksen uhriksi joutumista ei pidä hävetä ja salailla, vaan asiasta on tehtävä aina rikosilmoitus.
-
Varoita tuttujasi huijauksesta, vaikka et itse olisi joutunut uhriksi. Jos olet, on nimissäsi saatettu lähettää huijausviestejä esimerkiksi sähköpostistasi löytyville kontakteille.