Vuonna 1993 syntynyt mies ajoi uhrin yli autolla kesäkuun alussa Mikkelissä Siekkilän kaupunginosassa.
Avaa kuvien katselu
Syytetty ja asianajaja Heikki Lampela (vasemmalla) Etelä-Savon käräjäoikeudessa 17. marraskuuta. Kuvasta on sumennettu näytöllä näkyvän miehen kasvot. Kuva: Enna Poutiainen
Etelä-Savon käräjäoikeus antoi tänään tuomion Mikkelin heinäkuisesta yliajosta.
Käräjäoikeus tuomitsi miehen törkeästä kuolemantuottamuksesta vuoden ja 10 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeus myös määräsi miehen heti vapautettavaksi.
Tämän lisäksi syytetty tuomittiin törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, huumausainerikoksesta ja kulkuneuvon oikeudettomasta kuljettamisesta.
Syyttäjä haki miehelle tuomiota taposta.
Vuonna 1993 syntynyt mies ajoi uhrin yli autolla kesäkuun alussa Siekkilän kaupunginosassa. Uhri menehtyi vaikeaan kalloaivovammaan. Tilanteessa loukkaantui myös toinen henkilö.
Eteläsavolainen mies pakeni teon jälkeen yli kuukauden ajan.
Tuomio ei ole lainvoimainen eli siihen voi hakea valituslupaa hovioikeudesta.
Puolustus vertaa hirvikolariin
Syyttäjän mukaan syytetty ajoi uhria kohti kiihdyttäen suoralla katuosuudella. Tapahtumapaikka on suora katuosuus ja syyttäjän mukaan näkyvyys on ollut hyvä. Syytetty ei ole jarruttanut missään vaiheessa ja osuttuaan uhriin hän on paennut paikalta.
Syytetyn puolustus kiisti oikeudessa, että yliajo olisi ollut tahallinen, vaan kyseessä on onnettomuus. Puolustuksen mukaan uhri hyppäsi jalkakäytävältä suoraan auton eteen, kun osumaan oli enää lyhyt matka.
Puolustus vertasi tapahtumaa hirvikolariin.
Puolustuksen mukaan useat eri ihmiset yrittivät tapahtumahetkellä päästä syytetyn auton sisään ja tehdä hänelle väkivaltaa. Tämä heikensi puolustuksen mukaan syytetyn tarkkaavaisuutta ja mahdollisuutta auton ohjaamiseen.
Syytetyllä on aikaisempaa rikostaustaa. Häntä on syytetty esimerkiksi useista ryöstöistä, petoksista, huumausainerikoksista ja kahdesta pahoinpitelystä.
Kahdeksan prosenttia
Henkirikoksena yliajo on suhteellisen harvinainen.
Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin henkirikoskatsauksessa kerrotaan, että vuosina 2013–2023 ajoneuvo on ollut tekovälineenä noin kahdeksassa prosentissa henkirikoksia.
Esimerkiksi ampuma-ase on ollut tekovälineenä noin 17 prosentissa. Yleisin henkirikoksen tekotapa on väkivalta ilman tekovälinettä. Se on merkitty tekotavaksi noin 27 prosentissa tapauksissa.