Neuvottelut kiellon lopullisesta muodosta saattavat venyä yömyöhään.

Europarlamentaarikko Ville Niinistö toimii parlamentin puolelta lakiesityksen toisena pääneuvottelijana. Pete Anikari

Euroopan unionin valmistelema venäläisen kaasun tuontikielto lähestyy maaliviivaa.

Tiistai-iltana alkavat viimeiset neuvottelut jäsenmaiden ministerineuvoston, Euroopan parlamentin ja komission välillä.

Todennäköisimmin yömyöhään venyvissä neuvotteluissa on tarkoitus saada aikaan kompromissi siitä, millä ehdoin venäläisen kaasun tuonti EU-alueelle kiellettäisiin kokonaan.

Asetusesityksen toisena pääneuvottelijana toimiva europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr) kertoo Iltalehdelle, että kompromissin on oltava komission esitystä tiukempi.

Komission esityksessä venäläisen putkikaasun ja nestemäisen kaasun tuonti pitäisi lopettaa vuoden 2027 lopussa. Parlamentti haluaa eroon pitkiin kaasusopimuksiin annetuista joustoista ja kieltää LNG:n ja putkikaasun jo vuoden 2027 alussa.

Lyhytaikaisten spot-sopimusten kielto halutaan voimaan jo vuoden 2025 loppuun mennessä.

Parlamentti on halunnut sisällyttää esitykseen myös venäläisen öljyn tuontikiellon, mutta tästä pitää vielä päästä sopuun neuvoston ja komission kanssa.

Jäsenmaiden ministereistä koostuvan neuvoston kannassa venäläisen kaasun tuonti kiellettäisiin 1. tammikuuta 2026 alkaen. Voimassa oleville sopimuksille sisällytetään siirtymäaika, jonka mukaan ennen kesäkuuta tehtyjen lyhytaikaisten sopimusten voimassaolo voi jatkua kesäkuuhun 2026 asti. Pitkäaikaiset kaasusopimukset voisivat neuvoston mielestä olla voimassa 1. tammikuuta 2028 asti.

EU-laeille tyypilliseen tapaan lain lopullinen muoto päätetään sovittelemalla yhteen parlamentin ja neuvoston kantoja. Viimeiset äänestykset järjestetään joulukuun puolivälissä.

Kovat keinot viranomaisille

Niinistön mukaan neuvotteluihin vaikuttaa se, että EU on saanut voimaan Venäjän nesteytetyn maakaasun kieltävät pakotteet. Niiden mukaan venäläisen LNG:n tuonti kielletään 2027 alusta alkaen.

– Saamme todennäköisesti vastaavan tyyppisen aikaistetun kiellon pysyvän lainsäädännön osalta. Eli nesteytetyn maakaasun osalta siirtymäaikaa saadaan lyhennettyä, hän kuvailee neuvottelutilannetta.

Vaikka pakotteetkin rajoittavat nesteytetyn kaasun tuontia, asian kirjaamisella pysyvään lainsäädäntöön on Niinistön mielestä selkeitä hyötyjä.

– Pysyvässä lainsäädännössä on tiukemmat mekanismit tullilla ja viranomaisilla puuttua siihen [tuontiin].

Tiukka neuvottelu

Putkikaasun suhteen jäsenmaiden kanta on Niinistön mukaan ollut huomattavan nihkeä kompromisseille. Esimerkiksi Unkari, Slovakia ja muutama muu itäisen Keski-Euroopan maa käyttävät vielä venäläistä putkikaasua.

– Olen optimistinen, että siinäkin saataisiin aikataulua jonkin verran kiristettyä. Ainakin parlamentin ehdoton kanta on ollut se, että sen pitää onnistua, jotta sopu voidaan saada, Niinistö kuvailee putkikaasukompromissia.

Parlamentti on halunnut tukkia komission esityksessä olleita porsaanreikiä, joilla mahdollistettaisiin kaasun tuonti tietyissä poikkeustilanteissa. Myös rangaistusmenettelyä kaasun tuontia kiellosta huolimatta jatkaville yrityksille on esitetty parlamentin taholta.

Niinistö on optimistinen, että molemmat tavoitteet saadaan läpi lain lopulliseen muotoon.

– Jos nämä kaikki etenevät siihen suuntaan, mitä parlamentti haluaa, uskon, että voimme saada neuvottelutuloksen tänään valmiiksi. Se tarkoittaa, että tämä on huomattavan vahva väline Venäjän fossiilienergian viennin rajoittamiseen ja siihen, että EU pääsee irti Venäjän fossiiliriippuvuudesta.

Niinistön mielestä tarpeeksi tiukka laki varmistaisi, ettei riippuvuus venäläisestä energiasta palaa, vaikka sota Ukrainassa päättyisikin. Hän huomauttaa, että Venäjä käyttää energiakauppaa kiristyksen välineenä eikä ole luotettava kauppakumppani.