Yrittäjäeläkkeiden uudistus|Yrittäjien valinnanvapautta määrittää eläkemaksunsa pitäisi laajentaa paljon enemmän kuin Sanni Grahn-Laasonen esitti, sanoo Mikael Pentikäinen.
Etujärjestö Suomen Yrittäjät pettyi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) suunnitelmaan yrittäjien eläkejärjestelmän (yel) uudistamiseksi.
Grahn-Laasonen kertoi tiistaina Helsingin Sanomille ministeriönsä valmistelevan muutosta, joka pienentäisi eläkemaksuja aloittelevilla ja pienituloisimmilla yrittäjillä.
”Suunta on sinänsä oikea, mutta ministerin esitys jää puolitiehen. Yrittäjien eläkejärjestelmää pitää uudistaa rohkeammin”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Grahn-Laasosen ehdotuksessa rajattu joukko pienituloisia yrittäjiä saisi valita, määräytyvätkö heidän eläkemaksunsa laskennallisten työtulojen perusteella vai todellisten verotettavien ansiotulojen perusteella.
Nykyisin yrittäjien eläkemaksut ja kertyvät eläkkeet eivät palkansaajista poiketen perustu todellisiin tuloihin vaan erikseen määritettävään niin sanottuun yel-työtuloon. Se on eläkelaitoksen vahvistama arvio yrittäjän työpanoksen arvosta.
Pienituloisilla yrittäjillä todelliset tulot ovat keskimäärin vähäisemmät kuin yel-työtulo, jonka perusteella heidän eläkemaksunsa määräytyy. Eläkemaksut voisivat siis pienentyä, jos he voisivat valita maksujen sitomisen todellisiin tuloihinsa.
Suomen Yrittäjien mielestä myös muiden kuin pienituloisten ja aloittelevien yrittäjien valinnanvapautta tulee lisätä.
Järjestö esittää, että pakollisen vakuuttamisen alarajaa tulisi ensinnäkin nostaa nykyisestä runsaan 9 000 euron vuosityötulosta. Se tarkoittaisi, että nykyistä useampi pienituloinen yrittäjä voisi jättää yel-vakuutuksen kokonaan ottamatta, jolloin he eivät maksaisi eläkemaksuja eikä eläkettä kertyisi.
”Pakollisen alarajan yläpuolella yrittäjällä pitää olla mahdollisuus valita, arvioidaanko hänen työpanoksensa arvoa nykyisellä työtulomallilla vai niin sanotun todellisten tulojen mallin pohjalta”, Pentikäinen sanoo.
Suomen Yrittäjien ehdotus siis koskisi kaikkia yrittäjiä ja laajentaisi yrittäjien valinnanvapautta vielä huomattavasti verrattuna Grahn-Laasosen ehdotukseen.
Toisaalta keski- ja suurituloisilla yrittäjillä todelliset ansiot ovat keskimäärin suuremmat kuin yel-työtulo, joten läheskään kaikilla todellisten tulojen perusteella vakuuttaminen ei pienentäisi eläkemaksuja.
Pentikäinen peräänkuuluttaa myös järjestelyä, joka mahdollistaisi yrittäjän eläkemaksun muuttamisen nopeasti, jos yrittäjän tilanne muuttuu olennaisesti.
Grahn-Laasonen ennakoi jo tiistaina, ettei mikään uudistusehdotus tulisi tyydyttämään kaikkia osapuolia. Suomen Yrittäjien muutostoiveet kasvattaisivat ministerin mukaan valtion kustannuksia liikaa.
Valtio kustantaa maksussa olevista yrittäjäeläkkeistä sen osan, jota aktiiviyrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä kattamaan. Ensi vuonna valtion osuus on kasvamassa jo lähes 600 miljoonaan euroon.
Jos yrittäjät saisivat laajan mahdollisuuden vakuuttaa itsensä nykyistä pienemmillä eläkemaksuilla, valtion osuus voisi kasvaa vielä merkittävästi nykyisestä. Siksi Grahn-Laasonen sanoi ehdottavansa halvempaa ”täsmätoimea” pienituloisimmille ja aloitteleville yrittäjille.
Perjantaina julkaistaan Grahn-Laasosen tilaama, Eläketurvakeskuksen entisen toimitusjohtajan Jukka Rantalan selvitys yrittäjäeläkkeiden muutostarpeista. Rantalan odotetaan ehdottavan mallia, jossa yrittäjien eläkemaksuja sidottaisiin laajasti ilman valinnanmahdollisuutta todellisiin ansiotuloihin. Se nostaisi monien yrittäjien maksutasoa.
Käytännössä ministeri kuitenkin veti Rantalan selvitykseltä maton alta irtisanoutumalla siitä jo etukäteen.
”En ole Rantalan raporttia saanut, mutta ennustan, että se ei tule ratkomaan kasvun ja yrittäjyyden edellysten ongelmaa”, Grahn-Laasonen sanoi tiistaina.