- Lukio-opettajat arvostelevat Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) arviointia sattumanvaraiseksi.
- Opettajien mukaan koevastausten pisteet ovat voineet pudota merkittävästi pienten yksityiskohtien vuoksi.
- Ylioppilastutkintolautakunta ei perustele oikaisupyyntöihin tekemiään päätöksiä.
- Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee lakimuutosta, joka velvoittaisi YTL:n perustelemaan päätöksensä.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Yle uutisoi tiistaina lukio-opettajista, jotka kyseenalaistavat ylioppilaskokeiden arviointia. Opettajien mukaan kokeiden arviointi Ylioppilaslautakunnassa on liian sattumanvaraista.
Pisteytyksissä on ollut jopa niin isoja heittoja, että Alppilan lukion opettajat tekivät kantelun pisteiden tippumisesta oikeusasiamiehelle tänä syksynä.
Tässä jutussa näytämme muutamia konkreettisia esimerkkejä Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) ihmetystä herättäneestä arvioinnista. Epätasa-arvoiset vinkit ylioppilaskokeista on saatu suoraan useilta lukio-opettajilta ympäri Suomea, eivätkä jutussa nimellään kommentoivat opettajat liity suoraan esimerkkien tapauksiin.
Yksittäisen kokeen pisteistä voi kokelas tehdä oikaisupyynnön, jos kokee, ettei hänen osaamistaan ole arvosteltu oikeudenmukaisesti. Seuraavat esimerkit ovat kokelaiden koevastauksia, joista on tehty oikaisupyyntö YTL:lle.
Olemme saaneet kirjoittajilta julkaisuluvan ja opettajalta vahvistuksen tilanteen aitoudesta. He eivät esiinny omilla nimillään, koska opettajat eivät julkisuuslain mukaan voi kommentoida kokelaiden koevastauksia avoimesti.
B-ruotsi, syksy 2025
Opettajan kommentti: Ilmeisesti opiskelijan pisteet putosivat kolmesta pisteestä nollaan, koska ei voida olla varmoja, missä vaiheessa tuotantoketjua pretzelit ovat menneet rikki.
Mitään muuta syytä en pisteiden vähennykseen keksi, koska hyvän vastauksen piirteet ovat muuten sanasta sanaan opiskelijan vastaus, pois lukien tuo ”pussissa” sana.
B-ruotsin syksyn 2025 kuuntelu, tehtävä 3.4
Tehtävänanto:
Ruotsin kuuntelutehtävä Abitreenien sivuilla
Miksi pretzeleitä pidettiin myyntikelvottomina? Vastaa suomeksi. 3 p.
Nauhoitteella sanotaan ”En del av kringlorna i påsen hade gått sönder”.
Kokelaan vastaus: ”Koska osa pretzeleistä oli mennyt rikki pussissa.”, 0/3 pistettä.
Hyvän vastauksen piirteet:
Vastauksen pituus on enintään 50 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
- 3 p: Osa/jotkut/moni niistä oli hajonnut / mennyt rikki. / Niitä oli hajonnut / mennyt rikki.
- 0 p: Kaikki/ne olivat hajonneet / Osa oli vaurioitunut/vahingoittunut/liiskaantunut/litistynyt
A-ruotsi, kevät 2025
Opettajan kommentit: YTL:n mukaan ei voida olla varmoja haluaako poika tienata rahaa nimenomaan syntymäpäiväjuhlilla, koska vuosien täyttämisen mainitsee vain äiti.
Jos tästä kohdasta teki oikaisupyynnön, tuli se takaisin negatiivisena koska oikaisuvaatimusten käsittely perustuu hyvän vastauksen piirteiden lopulliseen versioon. Oikaisupyynnön päätöksestä ei voi valittaa.
A-ruotsin ylioppilaskoe kevät 2025, tehtävä 2.5
Tehtävänanto:
2. Koll på pengar (video Abitreenien sivuilla)
2.5 Missä poika aikoo hankkia lisätienestiä? Vastaa suomeksi. 3 p.
Vastauksen pituus on enintään 100 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Videolla käydään pojan ja äidin välinen keskustelu kohdasta 2:48 eteenpäin:
Poika ja äiti puhuvat lastenjuhlista, mihin poika on menossa töihin. Poika haluaa tienata lisää rahaa, kokelaan pitää keskustelun perusteella vastata, missä poika aikoo hankkia lisätienestiä.
Äiti ehdottaa, että poika kysyisi tämän päivän lastenjuhlissa muista syntymäpäiväjuhlista, mihin poika voisi mennä töihin. Poika lupaa kysyä aiheesta.
Litteroitu keskustelu, pojan kommentit lihavoituna.
– Du mamma. Jag ska ju till Urika’s barns kalas nu. Vet du om det finns nåt annat jobb man kan göra sen typ på nåt kalas liksom?
– Ja, men det tror jag. Det är väl alltid nåt barn som fyller år som ska ha kalas.
– Jag tänkte det skulle liksom va bra att få in lite extra pengar nu.
– Men vad gullig du är! Hör med Ulrika om nu träffer ikväll, om hon vet nåt mer barn som ska ha kalas snart.
– Ja, jag frågar.
– Gör det!
Kokelaan vastaus:
Lasten syntymäpäiväjuhlissa. (0 pistettä.)
Hyvän vastauksen piirteet:
Lastenkutsuilla. (3 p.)
vaaditaan lapset ja kutsut/juhlat
syntymäpäivät, nimipäivät virheellistä tietoa
Psykologia, syksy 2025
Opettajan ja kokelaan arvio: Ihmetystä herätti tämä tehtävä, josta kokelas sai lukion alustavassa arviossa viisi pistettä ja YTL:n sensorilta vain yhden pisteen.
Yli 20 vuotta kokeita arvioinut opettaja ajatteli merkinnän olleen näppäilyvirhe, mutta oikaisupyyntö ei muuttanut tulosta.
Kokelas ihmetteli, ettei arvioinnissa ole huomioitu ilmaisutapojen vaihtelevuutta. Esimerkiksi alkeellinen tunteiden nimeäminen tarkoittaa sitä, ettei lapsi osaa vielä nimetä tunteitaan kovin hyvin.
Psykologian koe syksy 2025, tehtävä 2.2
Tehtävänanto: Millaista on tyypillisen 2–3-vuotiaan tunteiden säätely?
Vastausten enimmäispituus jokaisessa osatehtävässä on 600 merkkiä, ja jokainen osatehtävä arvioidaan asteikolla 0, 1, 3 tai 5 pistettä.
Kokelaan vastaus, mihin on lihavoitu hyvän vastauksen piirteitä
James Grossin mukaan tunteiden säätely jakaantuu ennakoiviin keinoihin sekä tilanteessa ilmenevään säätelyyn. Säätelyllä tarkoitetaan esimerkiksi kykyä vaikuttaa siihen, kuinka tunnetta ilmaisee ulospäin.
2–3-vuotias pystyy jo hahmottamaan, etteivät toisen tunteet ole omia ja toisaalta lohduttamaan. 2-vuotiaana lapsi ilmaisee vahvasti omaa tahtoaan ulospäin. Kielen kehitys mahdollistaa alkeellisen tunteiden nimeämisen. Leikki-ikäinen ilmaisee tunteitaan toiminnan kautta, kuten nauramalla tai itkemällä. Aivojen keskeneräisen kehityksen vuoksi kuitenkin impulssikontrollissa ilmenee haasteita ja lapsen kyky siirtää tunteen ilmaisemista tuonnemmaksi ei ole vakiintunut.
Tässä on YTL:n hyvän vastauksen piirteet tehtävään:
2–3-vuotiaan lapsen kyky säädellä omia tunteitaan ei vielä ole kovin pitkälle kehittynyt, ja tunteiden säätely vaatii usein aikuisen apua. Pienetkin pettymykset voivat laukaista voimakkaita negatiivisia tunteita, kuten kiukkua. Tässä iässä lapsi haluaa usein tehdä asioita itse ja päättää omista tekemisistään. Kun tämä itsenäisyys kohtaa rajoituksia – esimerkiksi kun aikuinen kieltää jotain – lapsi turhautuu helposti ja tunteet ovat usein suuria ja välittömiä. Kiukku voi kestää pitkään, ja lapsi tarvitsee vanhemman apua rauhoittumiseen. Lapsi ei myöskään osaa vielä tunnistaa tai nimetä omia tunteitaan kovin hyvin.
Avaa kuvien katselu
Kuvituskuva: Kuningas Kustaa Vaasa (1497-1560) oli historian ylioppilaskokeen aiheena syksyllä 2024. Kuva: NationalmuseumHistoria, syksy 2024
Opettajan kommentit: Sensorin arvio oli 6 pistettä, mikä ei muuttunut oikaisuvaatimuksen seurauksena. Mielestäni siitä pitäisi saada enemmän pisteitä, arvioin vastauksen hyvän ja kiitettävän rajalle.
Historian ylioppilaskoe syksy 2024, tehtävä 5
Tehtävänanto: Kustaa Vaasan valtakautta (1523–1560) pidetään merkittävänä käännekohtana Ruotsin historiassa. Arvioi tätä näkemystä. (20 p.)
Kokelaan vastaus, mihin on lihavoitu hyvän vastauksen piirteitä
Ruotsalaiset usein nostavat Kustaa Vaasan pitkän valtakauden suureen asemaan. Kustaa Vaasa oli Ruotsin suuri hallitsija keskiajan ja uuden ajan käänteessä, sekä toteutti monia uudistuksia Ruotsissa. Reformaatio käynnistyi Ruotsissa Kustaa Vaasan toiminnan seurauksena, joka lopulta johti heidän suureen osallistumiseensa myös 30-vuotisessa sodassa. Reformaatio on Saksassa 1500-luvulla käynnistynyt uskonpuhdistus, jossa katolisen kristinuskoa puhdistettiin sen vääryyksistä. Näihin kuului muun muassa kirkon harjoittama radikaali anekauppa, jossa rahaa vastaan saattoi ostaa hyvää mainetta taivaassa jo oleville tai itselleen. Reformaation käynnisti Wittenbergin yliopistolla opiskellut Martin Luther, kun hän naulasi 95 teesiä, eli ehdotustaan, oveen. 30-vuotisessa sodassa reformaation toteuttaneet protestanttiset valtiot sotivat katolista kirkkoa ja valtaa vastaan Euroopassa. Sota jatkui vuodesta 1618 vuoteen 1648 eli huomattavasti Kustaa Vaasan valtakauden jälkeen.
Kustaa Vaasa pääsi valaan aatelien avustuksella vuonna 1523. Ruotsi oli aikaisemmin ollut osana Pohjoismaiden yhteistä liitto, Kalmarin unionia. Kalmarin unioni oli Norjan, Tanskan, Ruotsin sekä Ruotsille kuuluvan Suomen liitto Keski-Euroopan nousevaa Hansa-liittoa vastaan. Pohjoismaisten liitto kesti vuodesta 1397 vuoteen 1523 asti, jolloin Ruotsi kapinoi pois liitosta Kustaan johdolla. Unioni oli ollut jo sisäisten ongelmien vuoksi pulassa jo kauemman aikaa. Tanskan kuningatar Margareta olisi halunnut nousta koko unionin johtoon ja täten myös Ruotsin kuningattareksi. Ruotsalaiset olivat kapinoineet jo aikaisemmin huonolla onnella unionivaltaa vastaan.
Kustaa Vaasan isä oli tapettu Tukholman verilöylyssä vuonna 1522. Tukholman verilöylyn tarkoituksena oli alentaa ruotsalaisten moraalia ja tehdä heistä tottelevaisempia. Verilöylyn taustalla oli siis pelotella ruotsalaisia ja tehdä heistä täten ymmärtäväisempiä unionin asioita kohtaan. Verilöylyssä Tukholmaan kutsuttiin paljon aatelisia jotka lopulta tapettiin raa’asti. Yksi tapetuista aatelisista oli Kustaa Vaasan isä. Vääryyden sattuessa monet aatelisista asettuivat kapinoivat Kustaan puolelle. Hän sai lopulta kaapattua itselleen vallan ja asettui kuninkaaksi vuonna 1523. Kustaa oli vallassa 37 vuotta ja jätti jälkeensä suuren legendan ja kuvan, jota monet ruotsalaiset arvostavat yhä.
Kustaa Vaasasta muodostui myyttinen henkilö, joka teki hyviä asioita Ruotsin eteen. Hänet on nähty herrasmiehenä, joka kunnioitti kansalaisiaan ja oli hyvätahtoinen. Vuosien saatossa tällaiset myytit ja ajatukset kietoutuvat yhteen, ja luovat uudenlaisia käsityksiä. Koska Kustaa Vaasa eli 1500-luvulla, hänestä luodut kuvat ovat voineet muuttua ja muovautua ajan saatossa huomattavan paljon. Urotekoja usein liioitellaan ja 1800-1900-lukujen nationalismihuumassa niitä on voitu paisutella uusilla tavoilla, jotka ovat jääneet monilla mieliin. Toki Kustaa itsevaltiaaksi nousua on kritisoitu huomattavissa määrin ja usein häntä myös arvostellaan aggressiivisesta tavastaan hallita.
Moni asia tekee silti Kustaa Vaasasta huomattavan henkilön, ja hänen valtakaudestaan merkittävän Ruotsin historiassa. Reformaatio oli yksi Kustaa merkkiteoista, vaikkakin sen takana hänellä olikin omat suunnitelmat. Katolisen kirkon kassa Ruotsissa oli huomattavan suuri ja houkutteleva, jonka avulla monia valtion asioita voitaisiin hoitaa. Osasyynä reformaation aloittamiseen Ruotsissa oli juuri näihin katolisen kirkon varoihin kasiksi pääseminen. Tämä herättää myös kysymyksen siitä, oliko oikeasti halua aloittaa reformaatio ja täten parantaa ihmisten oloja kirkon sisällä, vai oliko reformaation aloituksen syy vain rikastuminen.
Kustaa Vaasan jälkeen Ruotsin historia on ollut hyvinkin monipolkuinen. Se on sotinut monissa eri sodissa Suuresta pohjan sodasta eteenpäin ja nähnyt monia eri kuninkaita ja holhoojahallituksia. Kustaan legenda säilyi elävä pitkään, kun hänen nimensä kulki hallitsijasuvun mukana kymmeniä vuosia. Yhä ruotsalaiset kunnioittavat edesmennyttä kuningastaan hänen urotöistään kuningaskunnan eteen. Kustaa edesauttoi myös Ruotsin suurvalta-asemaan siirtymistä, joka oli mahdollista muiden maiden heikentyessä. Vaikka Ruotsi lopulta menettikin suurvalta-asemansa, on se kehittynyt hienosti eteenpäin. Kustaan teot näkyvät yhä; Ruotsi on protestanttinen valtio, sekä yhä elää itsenäisenä kuningaskuntana Pohjois-Euroopassa.
Tässä on YTL:n hyvän vastauksen piirteet tehtävään:
Hyvässä vastauksessa [10–13 p.] kokelas yhdistää Kustaa Vaasan valtakauden ennen kaikkea Ruotsin hallinnon kehittämiseen ja reformaation toimeenpanoon. Kokelas ymmärtää Kustaa Vaasan toimeenpaneman reformaation paitsi uskonnolliseksi, myös valtiolliseksi toimeksi. Kirkon omaisuuden takavarikointi sekä verotuksen laajentaminen kasvattivat kuningaskunnan tuloja merkittävästi. Kokelas osaa yhdistää keskiajan päättymisen Ruotsissa Kustaa Vaasaan.
Kiitettävässä vastauksessa [14–20 p.] Kustaa Vaasan valtaannousu kytketään Ruotsin eroon Kalmarin unionista tai Tanskan ylivallasta. Kokelas ymmärtää Kustaa Vaasan uudistusten tavoitteeksi ”kruunun” eli keskusjohtoisen hallinnon ja kuninkaanvallan merkityksen kasvattamisen. Kokelas voi mainita myös, että kuninkaanvalta vakiintui sen jälkeen, kun se muutettiin perinnölliseksi Kustaa Vaasan aikana. Kokelas tunnistaa esimerkiksi reformaation ja kuninkaanvallan kasvun yhteydet eurooppalaisiin kehityskulkuihin sekä ymmärtää Kustaa Vaasan jälkimaineen esimodernin kansallisvaltion kehittäjänä. Kokelas voi myös kyseenalaistaa, kuinka moderni Kustaa Vaasan Ruotsi oikeastaan oli – monessa suhteessa se ei eronnut keskiaikaisesta valtiosta.
YTL:n mukaan oikaisua vaaditaan harvoin. Vuositasolla oikaisupyyntöjä tulee noin 2 000, mikä on noin prosentti kaikista suorituksista. Joskus lautakunta huomaa oikaisupyyntöjen ansiosta virheen, joka korjataan oma-aloitteisesti myös niiltä kokelailta, jotka eivät ole oikaisuvaatimusta tehneet. Lähes joka neljäs oikaisuvaatimus johti keväällä 2025 korkeampaan arvosanaan tai pistemäärään.
Jos YTL:n antamat pisteet putoavat reilusti opettajan antamista pisteistä, pitää koevastaus luettaa myös toisella sensorilla.
– Koskaan ei minun urani aikana ole käynyt niin, että toinen sensori olisikin opettajan kanssa samaa mieltä, sanoo Vääksyn yhteiskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Teresa Rautapää.
Rautapään mielestä YTL:n sensorointi on pääasiassa osuvaa, oikeudenmukaista ja linjakasta.
– Mutta kun epäselvyyksiä ilmenee, ne ovat äärimmäisen läpinäkymättömiä. Ja tämä on ongelma.
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä selventää oikaisupyynnön jälkeisen tilanteen:
Terveystiedon kokeen pisteet määriteltiin maantieteen oppimäärästä
Syksyn 2025 terveystiedon kokeessa tehtävässä 7 oli kaaviona malli väestön terveydessä ja sairauksissa tapahtuvista muutoksista. Kaavion lähteeksi oli merkitty YTL.
Terveystiedon ja liikunnan opettaja Helena Huuhka Kuopion klassillisesta lukiosta havaitsi, että ylioppilaskokeessa käytetty kaavio on kuin kopio muutaman eri kustantajan oppikirjasta.
Tehtävä perustuu terveystiedon sijaan maantieteen keskeiseen sisältöön: väestönmuutoksiin. YTL:n omien ohjeiden mukaan kokelailta ei voi edellyttää vastauksissa toisen oppiaineen yksityiskohtaisia tietoja tai taitoja.
– Pisteytyskriteeristö pohjautuu vain ja ainoastaan näiden kustantajan kirjojen näkemiseen. Kyseessä on maantieteen demografinen transitiomalli, kun taas minun käyttämässäni opetusmateriaalissa puhutaan terveystiedon keskeisestä sisällöstä eli epidemiologisesta siirtymästä.
Jos kokelas oli opiskellut oppimäärän eri kustantajan materiaalilla, hän ei saanut täysiä pisteitä, vaikka sisältö olisi ollut perusteltu. Jos tehtävän ensimmäisessä osuudessa vastasi terveystiedon opetussisältöjen mukaan, ei saanut täysiä pisteitä, vaikka vastaus olisi ollut suoraan oppikirjasta.
– Opiskelijan oikeusturvaa tämäkin heilauttaa, kun hän ihmettelee, mistä pisteet tulevat, Huuhka sanoo.
Ylioppilaskirjoitusten tavoite on kartoittaa kokelaan osaaminen. Useat lukio-opettajat ovat kertoneet Ylelle, että kokeessa vaaditaan huomattavasti enemmän osaamista kuin mitä lukion oppimäärä opettaa.
Huuhka on myös huolissaan tehtävänantojen tavoista ylittää ainerajat jopa syventävien kurssien tasolle.
– Laudatur pitäisi saada pelkästään terveystiedon oppikirjoja lukemalla, sillä aine on jo itsessään oppiainerajat ylittävä. Hyvän vastauksen piirteet eivät vastaa oikeasti lukion oppimäärää.
Oikaisuvaatimuksiin kaivataan perusteluita, muutos tulossa?
Jos opiskelija tekee oikaisupyynnön yo-kirjoitusten arvioinnista, Ylioppilastutkintolautakunta ei perustele päätöksiään käsitellessään oikaisua.
Apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja totesi vuonna 2024, että hyvän hallintotavan mukaan ratkaisut pitäisi kirjata, mutta tällä hetkellä lain voi tulkita myös toisin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii vielä tämän hallituskauden aikana selkiyttämään ylioppilastutkinnosta annettua lakia. Linjamuutosta YTL:n perusteluiden kirjaamiseen ei ole tulossa ennen lakimuutosta.
– Me toimimme tämän meidän oman tulkintamme ja linjauksemme mukaan. Asiaan tulisi pyrkiä löytämään ratkaisu lainsäädäntöteitse, sanoo Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.