Ylen hallituksen puheenjohtajana keväällä 2026 aloittava Kari Kivelä, 66, kertoo, mitä hän ajattelee Ylestä ja Ylen rahoituksesta.


Kari Kivelä valittiin Ylen hallituksen seuraavaksi puheenjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään toukokuussa 2026. Jenni Gästgivar
Iltalehden vastaavana päätoimittajana ja kustantajana vuosina 2005–2018 toiminut Kari Kivelä aloittaa ensi vuoden keväällä Ylen hallituksen puheenjohtajana.
New Yorkissa lomamatkalla oleva Kivelä kertoo tässä haastattelussa, mitä mieltä hän on Ylestä, Ylen rahoituksesta ja Ylen sisällöistä. Kivelä paljastaa myös yhden asian, mihin hän ei missään nimessä aio puuttua hallituksen puheenjohtajana.
Kivelän mukaan häntä kiinnostaa uudessa tehtävässään vastuullinen tiedonvälitys ja mahdollisuus auttaa Yleä sen haasteissa.
Mitä nämä haasteet ovat?
– Näitä haasteita ovat julkisuudessakin ollut tarve lisätä yhtiön avoimuutta ja läpinäkyvyyttä siihen, mihin veroeurot käytetään. Erityisesti nuorten ihmisten tavoittaminen on haaste, joka koskee kaikkia medioita, Kivelä sanoo.
Suhtauduit Iltalehden vastaavana päätoimittajana ja kustantajana Yleen kriittisesti. Aiotko suhtautua Yleen nyt myönteisesti?
– Joihinkin asioihin suhtauduimme kriittisesti, ja joihinkin asioihin tietenkin myönteisesti. Olen aina puolustanut sitä, että kansalaisille on hyvä, että julkisen palvelun ja kaupallisen median välillä on hyvä tasapaino. Ylen vastuuseen ja veroeurojen käyttöön kuuluu se, että ollaan tarkkoja siinä, ettei valtion tuella ikään kuin vääristetä kilpailua.
Mikä muuttuu Ylessä vahtivuorollasi?
– En usko, että tästä on suurta erimielisyyttä, ja siitä on yhtiön sisällä varmasti jo puhuttu, mutta juuri tämä läpinäkyvyys ja avoimuus, joka sopii hyvin julkisen palvelun yhtiön tehtävään.
Pitääkö Ylen toiminnan olla yhtä tehokkaasti suunniteltua ja toimivaa kuin kaupallisessa mediayhtiössä?
– Kyllä. Tehokkuuteen liittyy tietenkin myös hyvä yleisösuhde, mutta parhaista käytännöistä – olivat ne sitten julkiselta tai yksityiseltä puolella – on aina hyvä ottaa opiksi ja pyrkiä seuraamaan niitä.
Kivelä ei halua vielä ottaa kantaa siihen, missä Yle voisi tehostaa toimintaansa.
– Tietopohjani ei ole siihen vielä riittävä.
”Ylellä erinomaiset mahdollisuudet”
Matias Marttisen (kok) johtama parlamentaarinen työryhmä päätti Ylen rahoituksen leikkaamisesta syyskuussa 2024. Säästöjen seurauksena Yle antoi potkut 170 ihmiselle. Lähes yhtä suuri joukko ihmisiä jätti yhtiön muulla tavalla.
Mitä mieltä olit Ylen nykyisen hallituksen päätöksestä jatkaa johdon rahallista palkitsemista tilanteessa, jossa yhtiö oli juuri irtisanonut säästöjen takia 170 ihmistä?
– Minulla ei ole tähän tarvittavaa taustatietoa, jotta voisin kommentoida tätä päätöstä ja sen perusteita.
Onko Yle liian suuri mediayhtiö Suomeen?
– Nythän siihen on otettu kantaa aika voimakkaasti, jos verrataan edeltävään aikaan. Yhtiön on sopeuduttava pienempiin resursseihin, mutta edelleen näen resurssit sellaisena, että Ylellä on erinomaiset mahdollisuudet onnistua siinä lakisääteisessä tehtävässään, joka on toki aika laaja ja velvoittava.
Kari Kivelä toimi pitkään Iltalehden vastaavana päätoimittajana ja kustantajana. Jenni Gästgivar
Kivelän mukaan hänen kaudellaan Ylessä tullaan pohtimaan toiminnan strategisia painopisteitä eli sitä, mitä Ylen on pakko tehdä ja mikä ei ole aivan välttämätöntä.
– Näitä painopisteitä on varmasti jouduttu jo pohtimaan yhtiössä, kun tämä sopeuttamistarve on ollut esillä. Varmasti tämä työ tulee jatkumaan.
Mitä Ylen sisältöjä itse kulutat?