Presidentti herätteli suomalaisia siihen, ettei Ukrainan rauhasta tule täydellinen.
Presidentti Alexander Stubb puhui CMI:n juhlassa.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb katsoo, että suomalaisten on syytä muuttaa ajatteluaan Ukrainan sodan lopputuloksen suhteen.
– On aika muuttaa mielenmaisemaamme siitä ajatuksesta, että rauhasta tulee täydellinen, että tästä tulee lopullinen voitto, Stubb sanoi rauhanvälitysorganisaatio CMI:n 25-vuotisjuhlassa keskiviikkoiltana.
Stubb sanoi uskovansa, että Ukrainan rauhasta tulee kompromissi.
– Se tulee olemaan monille meistä vaikeaa sulattaa, mutta muistakaa, että se tulee olemaan vielä vaikeampaa ukrainalaisille. Sen takia meidän tehtävämme on tukea ukrainalaisia siinä, minkä tahansa päätöksen he tekevät.
Esimerkiksi pääministeri Petteri Orpo (kok) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok) ovat korostaneet, että Ukrainan tulee saada kestävä ja oikeudenmukainen rauha.
Presidentti Sauli Niinistö on puhunut oikeudenmukaisesta rauhasta.
Stubb sanoi CMI:n tilaisuudessa, että ”sanomme usein, että haluamme kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan, mutta jos olemme rehellisiä itsellemme, rauha on melko harvoin oikeudenmukainen”.

Stubb keskusteli kansainvälisistä suhteista ja rauhan tematiikasta viestintäkonsultti Katri Makkosen kanssa. Kuva: Seppo Kärki / IS
Stubbin mukaan Ukrainan sotaan on liittynyt Suomessa alusta asti voimakkaita tunteita Suomen historian vuoksi.
Stubb jatkoi, että Suomi säilytti – toisin kuin Baltian maat – toisen maailmansodan jälkeen itsenäisyytensä, mutta menetti paitsi alueitaan myös vapautensa päättää, mihin kansainvälisiin instituutioihin se haluaa kuulua.
– Meidän pitää varmistua Ukrainan kohdalla, että he saavat pitää itsenäisyytensä, suvereniteettinsa ja alueellisen koskemattomuutensa. Meidän täytyy ymmärtää myös, että mikä viimeinen päätös alueista onkaan, ukrainalaiset tekevät päätöksen itse.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) sanoi IS:lle CMI:n tilaisuudessa, ettei kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan tavoittelusta pidä luopua.
– Sen sijaan on kevyesti puhuttu, että Ukrainan pitää voittaa tai että olisi saavutettavissa ihan lähtökohtatilanne ennen vuotta 2014, niin sellaisia puheita ei ole viime aikoina enää ollut, Koskinen totesi.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd) mukaan on selvää, että Ukraina voi joutua tekemään kompromisseja joissakin kysymyksissä, mutta loppuratkaisussa tulisi tunnustaa Koskisen mielestä Ukrainan uhrin asema ja sille pitää korvata Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamia vahinkoja ja menetyksiä. Kuva: Seppo Kärki / IS
Ex-pääministeri Sanna Marin (sd) painotti usein pääministerinä, että Ukrainan pitää voittaa sota.
Stubb sanoi itse presidenttiehdokkaana, että ”Ukraina on siinä mielessä voittanut sodan, että se säilyttää itsenäisyytensä, siitä tulee EU:n ja Naton jäsen ja se on saanut vahvan tuen länneltä”.
Julkisuuteen vuotaneen alkuperäisen rauhansuunnitelman mukaan Ukrainan tulisi kirjata perustuslakiinsa, ettei se liity Natoon.
Kyseinen Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen rauhanhahmotelma on herättänyt tyrmistyneitä reaktioita muun muassa Suomessa.

Stubb poistui vaimonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa Finlandia-talolta pian Stubbin esiintymisen jälkeen. Stubb ei antanut enää poistuessaan kommentteja. Kuva: Seppo Kärki / IS
Amerikkalaislehti The Wall Street Journalin mukaan Yhdysvallat ja Venäjä ovat suunnitelleet Ukrainan sodan jälkeistä taloudellista yhteistyötä.
Ajatuksena lehden mukaan olisi, että yhdysvaltalaiset yhtiöt olisivat etusijalla, jos Ukrainaan saataisiin rauha.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja, EK:n toimitusjohtajana huhtikuussa aloittava Minna Helle sanoi CMI:n tilaisuudessa, että teknologiateollisuuden näkökulmasta suurvaltapolitiikka on tosiasia, mikä näkyy kauppasodissa.
Helle ei halunnut arvuutella, voisivatko Yhdysvallat ja Venäjä tehdä kauppaa Ukrainan, sodan uhrin, kustannuksella.
– Suomessa valtiojohto hoitaa näitä asioita ja luotan siihen, että he hoitavat näitä asioita Suomen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

EK:n toimitusjohtajana huhtikuun alussa aloittava Minna Helle painotti ensimmäisen asian olevan se, että Ukrainaan saataisiin rauha sellaisilla ehdoilla, jotka ovat hyväksyttävissä ukrainalaisille. Kuva: Seppo Kärki / IS
Ukrainan jälleenrakennus on Helteen mukaan ”tietenkin iso mahdollisuus suomalaisille yrityksille”.
– EK:ssa on käynnistetty pro Ukraina -projekti, jossa on suomalaisia yrityksiä kannustetaan katsomaan, mitä mahdollisuuksia Ukrainan jälleenrakennus tarjoaa. Siihen on todella paljon kiinnostusta.