Putin lämmittelee tänään välejään Intiaan, jota Yhdysvallat painostaa irtautumaan Venäjästä. Intia on venäläisöljyn suurimpia ostajia.
Yhdysvallat yrittää ajaa Intiaa erilleen Venäjästä. Etualalla Intian p ääministeri Narendra Modi, taustalla Venäjän presidentti Vladimir Putin. EPA / AOP
Venäjän presidentti Vladimir Putin matkustaa tänään torstaina Intiaan jännittävissä tunnelmissa.
Putin yrittää lämmitellä Venäjän ja Intian välejä samalla, kun Yhdysvallat painostaa Intiaa lopettamaan venäläisöljyn ostamisen.
Putin vierailee Intiassa ensi kertaa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan vuonna 2022. Venäjä rahoittaa sotakassaansa pitkälti öljynmyynnistä saamillaan tuloilla.
Intiasta tuli sodan aikana yksi tärkeimmistä venäläisen raakaöljyn ostajista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin asettamat pakotteet ovat jo saaneet Venäjän öljytulot laskuun ja huolestuttaneet intialaisostajat.
On merkittävä asia, jos Yhdysvallat saa Intian irtautumaan venäläisenergiasta, sanoo maailmanpolitiikan emeritusprofessori Jyrki Käkönen.
– Sillä voi olla merkitystä pidemmälläkin aikavälillä, jos muut globaalin etelän maat seuraavat Intian esimerkkiä.
Kiinan valta
Käkönen ei kuitenkaan usko, että Intia helpolla lopettaa venäläisöljyn ostamisen. Yhtä halvan öljyn löytäminen maailmanmarkkinoilta on vaikeaa.
– Iranista voisi löytyä ja ehkä Arabiemiraatit voisivat tulla mukaan, nyt kun nekin kuuluvat Brics-maihin.
Brics on Yhdysvaltojen, G7-maiden ja länsimaiden vastavoimaksi perustettu talousjärjestö.
– Ei taas välttämättä ole Yhdysvaltojen mielestä paras ratkaisu, että Bricsin sisäinen kaupankäynti vahvistuu, Käkönen sanoo.
Hindunationalistista BJP-puoluetta edustava Narendra Modi on toiminut Intian pääministerinä vuodesta 2014 lähtien. EPA / AOP
Toinen syy Intialle jatkaa venäläisöljyn ostamista on Kiina.
Käkösen mukaan Intia ei öljyn ostamisen lisäksi ole ratkaisevan tärkeä Venäjän hyökkäyssodan tukija, mutta Kiina on. Intia pyrkii välttämään sen, että Venäjä päätyisi kokonaan riippuvaiseksi Kiinasta, koska se heikentäisi Intian asemaa.
Putin yrittää nyt Intian pääministeri Narendra Modin kanssa tiivistää maiden yhteistyötä muilla sektoreilla, arvioi Chatham Housen asiantuntija Chietigj Bajpaee analyysissään.
Modin ja Putinin odotetaan keskustelevan työperäisestä maahanmuutosta, ydinvoimasta sekä puolustusyhteistyöstä. Intia aikonee ostaa Venäjältä hävittäjiä ja edistyneitä ohjuspuolustusjärjestelmiä, Bajpee arvioi esimerkiksi Bloombergin raportin pohjalta.
Trump saattoi saada Intian jopa lähentymään Venäjän kanssa, Jyrki Käkönen sanoo.
– Juuri kun puhuttiin USA:n ja Intian vahvasta suhteesta, Trump meni koventamaan tullimaksuja intialaisille tuotteille.
– Modi reagoi siihen aika vahvasti, itse asiassa jopa lähentymällä Venäjän kanssa, jos näin voi sanoa.
Intian suunnitelma
Bajpaeen mukaan Venäjä näyttäytyy Intialle luotettavampana kumppanina Trumpin hallinnon oikkujen keskellä. Pitkällä aikavälillä Narendra Modi pyrkii kuitenkin hallitusti vähentämään kaupankäyntiä Venäjän kanssa USA:n painostuksen takia.
Aasian mahtivaltioiden väliset suhteet ovat monimutkaiset. Vasemmalta: Kiinan presidentti Xi Jinping, Venäjän presidentti Vladimir Putin, Intian pääministeri Narendra Modi. EPA / AOP
Chatham Housen asiantuntijan mukaan onkin syntymässä erikoinen tilanne: Modi tapaa Putinin samassa kuussa, kun Intia tekee kauppasopimuksen Euroopan unionin ja mahdollisesti jopa USA:n kanssa.
Käkösen mukaan Intian suhde naapureihinsa on monimutkaisempi kuin länsimaissa osataan usein ajatella.
Intia kuuluu järjestöihin, jotka suhtautuvat Venäjän ja Kiinan vaikutusvaltaan jopa täysin päinvastaisilla tavoilla. Intia on sekä Kiinaa vastaan perustetun Quad-nelikon että Kiinan johtaman Shanghain yhteistyöjärjestön jäsen.
– Intian näkökulmasta se ei ole kenenkään kanssa liitossa, vaan maa etsii omia tavoitteitaan parhaiten palvelevia kumppanuuksia.
Intian ymmärtämistä vaikeuttaa se, että länsimaalaiset käsittelevät Intiaa omien länsimaisten teorioidensa kautta, Käkönen sanoo. Hänen mukaansa Intia toimii enemmänkin intialaisen klassikkoajattelijan, myyttisen Chanakyan teorioiden mukaan.
Chanakyan ajattelussa ei ole poissuljettua, että valtiolla voi olla toisen maan kanssa samaan aikaan sekä yhteistyötä että konfliktia, Käkönen sanoo.
Käkösen mukaan Intia ei myöskään katso maailmaa pelkästään länsi–itä -akselilla, vaan myös pohjoinen–etelä -akselilla. Intian itsenäistymisestä lähtien maan tavoite on ollut kansainvälisten suhteiden dekolonisointi, hän sanoo.
– Intian näkökulmasta kansainvälinen järjestelmä on koloniaalinen, vaikka kolonialismia ei enää ole.
– Intialle tämä pohjoinen–etelä -jaottelu on itä–länsi -jaottelua tärkeämpi, ja Intia on pitkään pyrkinyt asettumaan globaalin etelän keulakuvaksi.