Lääkäri kertoo, että tietyt oireet on aina otettava vakavasti, vaikka ne väistyisivät.
Onko junassa lääkäriä?
Tähän kysymykseen havahtui kontiolahtelainen yleislääkäri Joonas Tolvanen yhtenä aamuna lähijunassa. Hän kertoo tilanteesta juuri ilmestyneessä kirjassaan Todellinen elinvoimasi – 100 asiaa, jotka voit oppia suomalaisilta lääkäreiltä (Atena).
– Olin eräänä aamuna matkalla Helsingissä lähijunassa. Juna kolisi tasaista tahtiaan kohti päärautatieasemaa, ja ihmiset ympärillä uppoutuivat kännyköihinsä, sanomalehtiin tai omiin ajatuksiinsa. Yhtäkkiä viereisestä vaunusta kuului hälyä – joku huusi apua ja kysyi, oliko junassa lääkäriä. Nousin nopeasti ylös ja siirryin toiseen vaunuun, Tolvanen kirjoittaa.
Vaunussa Tolvanen näki miehen, jolla oli selkeät halvausoireet.
– Penkkirivien keskellä istui matkustaja, jonka suupieli roikkui ja toinen käsi riippui hervottomana.
Lähijunassa tarvittiin yllättäen lääkäriä, kun matkustaja sai sairauskohtauksen. Kuva ei liity tapaukseen. Kuva: Kimmo Räisänen
Vaara ei mene ohi
Tolvanen kuvaa tilannetta junassa jännittyneeksi – mutta parin minuutin kuluttua miehen oireet alkoivat väistyä, ja hän toipui ennalleen.
– Helpotuksen huokaus kävi läpi vaunun – läheiset ympärillä ajattelivat, ettei asia ollutkaan vakava.
Lääkäri kuitenkin tunnisti vaaratilanteen.
– Selitin, että väistyneet halvausoireet eivät ole harmittomia, vaan ne voivat olla merkki lähestyvästä vakavasta aivoverenkiertohäiriöstä. Tällaista ohimenevää kohtausta kutsumme nimellä TIA (transient ischaemic attack) eli ohimenevä iskeeminen aivoverenkiertohäiriö.
Sairauskohtauksen saanut mies kiitti Tolvasta ja antoi luvan soittaa ambulanssin, joka tuli vastaan asemalle.
– Ensihoitajat ottivat matkustajan kyytiin ja lähtivät välittömästi sairaalaan.
Älä sivuuta aivojen hätähuutoa
Tolvanen on koonnut kirjaansa suomalaisten lääkärien terveysneuvoja ja oppeja, joita hän on uransa varrella kuullut.
– Olen tavannut lukemattomia terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat jakaneet minulle monia viisaita ajatuksia terveyteen liittyen. Parhaat oivallukset ovat usein yksinkertaisia ja tiiviitä – virkkeitä, jotka jäävät mieleen ja joihin voi palata myöhemminkin.
Oppi, jonka hän toivoo ihmisten aivoverenkiertohäiriöistä muistavan, on se, että ohimenevät halvausoireet on otettava vakavasti.
Yleislääkäri Joonas Tolvanen. Kuva: Harri Wickstrand
Tolvanen kertoo, että TIA-kohtaus on lyhytkestoinen neurologinen toimintahäiriö, joka johtuu paikallisesta aivojen tai verkkokalvon verenkiertohäiriöstä. Se voi enteillä aivoinfarktia.
– Oireet kestävät tavallisesti vain 2–15 minuuttia ja lähes aina alle tunnin. Toisin kuin aivoinfarktista, TIA:sta ei jää muutoksia, joita voi huomata aivokuvantamisessa.
Juuri se, että oireet menevät nopeasti ohi, tekee TIA-kohtauksesta petollisen.
– Tilapäinen puhehäiriö, raajojen voimattomuus tai näön menetys voi tuntua harmittomalta, kun oire häviää itsestään – mutta se voi olla aivojen hätähuuto. TIA ei ole hyvänlaatuinen ilmiö, vaan ennusmerkki: väliaikainen tukos on jo ollut, seuraava voi olla pysyvä.
Lääkäri muistuttaa, että jopa 10 prosenttia TIA-potilaista saa aivoinfarktin viikon kuluessa ensimmäisestä TIA-kohtauksesta ja 10–20 prosenttia kolmen kuukauden sisällä. Kaikkiaan neljäsosalla aivoinfarktipotilaista on ollut edeltävä TIA.
– Tämän vuoksi jokainen TIA on syy hakeutua kiireellisesti tutkimuksiin.
Lähde: Joonas Tolvanen: Todellinen elinvoimasi – 100 asiaa, jotka voit oppia suomalaisilta lääkäreiltä, Atena, 2025.
Fakta
TIA-kohtauksen tavallisia oireita
■ Toispuolinen raajahalvaus
■ Suupielen roikkuminen
■ Toispuolinen tunnon heikkeneminen
■ Vaikeus tuottaa ja ymmärtää puhetta ja kirjoitettua kieltä
■ Puheen puuromaisuus
■ Yhden silmän ohimenevä näön hämärtyminen tai sokeus
■ Näkökenttäpuutos
■ Nielemisvaikeus
■ Kaksoiskuvat
Lähde: Käypä hoito -suositus