Lentoyhtiöt|Lentojätti Air France-KLM haukkaa pian pohjoismaisen SAS:n ja seuraavaksi se haluaa ostaa osan Portugalin kansallisesta lentoyhtiöstä. Kiinnostuksesta Finnairiin KLM:n toimitusjohtaja puhuu varovaisin sanankääntein.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Hollannin lentojätti KLM:n toimitusjohtaja Marjan Rintel kertoo, että yhtiö on kiinnostunut ostamaan osuuden Portugalin kansallisesta TAP-lentoyhtiöstä.
Air France-KLM on ostamassa enemmistön skandinaavisesta SAS-lentoyhtiöstä, minkä odotetaan saavan EU:n hyväksynnän vuoden 2026 loppupuolella.
Rintel ei kommentoi suoraan KLM:n kiinnostusta Finnairiin, vaikka Suomen valtio saattaa myydä jopa 20 prosenttia Finnairin osakkeista seuraavalla hallituskaudella.
Hollantilainen KLM yhdistyi toukokuussa 2004 ranskalaisen Air Francen kanssa Air France-KLM -konserniksi, mutta molemmat kansalliset lentoyhtiöt toimivat yhä erillisinä tytäryhtiöinä.
KLM:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Marjan Rintel vieraili ensimmäistä kertaa Suomessa, kun KLM avasi toissa sunnuntaina uuden viikoittaisen reitin Amsterdamista Kittilään.
”Kyselyjä lennolle on tullut jo Meksikosta, Ranskasta ja Saksasta. Lappi on vapaa-ajan matkailun premium-kohde”, Rintel kertoi HS:lle Helsingissä.
Hän sanoo Pohjoismaiden olevan Air France-KLM:n strateginen painopistealue. Kysynnän uskotaan kasvavan.
Air France-KLM:stä on tulossa entistä varteenotettavampi kilpailija Finnairille ensi vuoden lopulla, kun siitä todennäköisesti tulee skandinaavisen SAS:n enemmistöomistaja.
Air France-KLM on sopinut ostavansa pääomasijoitusyhtiöiden Castlelaken ja Lind Investin osuudet SAS:sta.
Tämä nostaa yhtiön SAS-omistuksen 19,9 prosentista 60,5 prosenttiin. Jos EU:n kilpailuviranomaiset hyväksyvät kaupan, SAS:sta tulee Air France-KLM-konsernin tytäryhtiö.
Rintel arvelee kaupan hyväksynnän menevän vuoden 2026 loppupuolelle. Jo nyt lentoyhtiöt markkinoivat toistensa operoimaa lentoa omalla lentonumerollaan eli harrastavat niin sanottua code sharingia.
SAS:n kanssa Air France-KLM lentää Skandinaviasta 34 kohteeseen. Suomesta KLM operoi lentoja Kittilän lisäksi Rovaniemeltä ja Helsingistä.
106 vuotta sitten perustettu KLM on tiettävästi maailman vanhin alkuperäisellä nimellä toimiva lentoyhtiö. Se lentää nykyään 160 eri kohteeseen. Niin Air France kuin KLM operoivat paljon latinalaisen Amerikan, Lähi-idän ja Afrikan reiteillä.
Siksi KLM on ilmoittautunut ostajaehdokkaiden jonoon, kun Portugalin hallitus valmistautuu myymään enintään 49,9 prosenttia kansallisen lentoyhtiö TAP:n osakkeista.
TAP sopisi KLM:n ja Air Francen verkostoon poikkeuksellisen hyvin. TAP:in suurin vahvuus on sen strateginen sijainti Lissabonissa, joka on merkittävä solmukohta latinalaisen Amerikan ja Afrikan lentoliikenteelle.
Air France–KLM kisaa brittiläisespanjalaisen IAG-lentoyhtiön kanssa jokseenkin tasapäisesti Euroopan toiseksi suurimman lentoyhtiön tittelistä, jos vertailun kohteena on yhtiöiden liikevaihdot.
Saksalaisen Lufthansan liikevaihto oli 2024 noin 38 miljardia euroa, IAG:n ja AIR France – KLM:n molempien noin 32 miljardia euroa.
Matkustajamäärillä mitattuna irlantilainen halpalentoyhtiö Ryanair on ylivoimaisesti suurin lentoyhtiö Euroopassa
Rintel puhuu TAP:n merkityksestä innokkaasti.
Kun puhe kääntyy Finnairiin, keskustelu muuttuu huomattavasti varovaisemmaksi.
Kansallisten lentoyhtiöiden konsolidaatio eli yhdistyminen on tärkeää, jotta eurooppalaiset lentoyhtiöt pystyvät kilpailemaan aasialaisia ja Lähi-idän lentoyhtiöitä vastaan, Rintel linjaa.
Suomen valtio saattaa laskea seuraavalla hallituskaudella strategiseksi luokitellun Finnairin enemmistöomistuksen runsaaseen 30 prosenttiin. Tällöin myyntiin saattaa tulla jopa 20 prosenttia Finnairin osakkeista.
Olisiko KLM kiinnostunut Finnairin osakkeiden ostosta?
”SAS-kauppa tehtiin jo, ja nyt olemme kiinnostuneita TAP:sta”, Rintel vastaa.
Hän selittää KLM:n tulevien yritysostojen edellyttävän sitä, että lentoyhtiö tekee vakaata taloudellista tulosta.
”Sitten etenemme askel askeleelta.”
Sen enempää hän ei halua aiheesta puhua.
KLM tilasi yhteensä 50 Airbusin 321/320neo-sarjan lentokonetta ilmailun kriisivuosina.
Rintelin mukaan kaupan ajoitus oli KLM:n kannalta erinomainen. Nyt hinnat ovat nousseet ja toimitusajat ovat venyneet pitkiksi.
KLM:lle uudet koneet maksavat noin kuusi miljardia euroa.
Kotimaassaan KLM:llä on ollut vaikeuksia pitää toimintansa Amsterdamin Schipholin lentokentällä entisellä tasolla, koska maan hallitus tiukensi meteli- ja hiilidioksidipäästövaatimuksia.
Rintelin mukaan uudet vähäpäästöisemmät ja hiljaisemmat lentokoneet ovat jo auttaneet löytämään ratkaisuja poliitikkojen kanssa. Tilanne on kuitenkin osin auki, koska Hollannissa käydään paraikaa hallitusneuvotteluja.
Rintel puhuu ilmailun jatkuvasta kasvusta elintason noustessa. Erityisesti kehittyvissä maissa kuten Intiassa lentoliikenteen ennustetaan kasvavan rajusti.
”Hollannissa ja läntisessä Euroopassa ilmailu täytyy käsittää osaksi kriittistä infrastruktuuria”, KLM:n toimitusjohtaja Marjan Rintel sanoo. Kuva: Outi Pyhäranta / HS
Rintel painottaa sitä, että eurooppalaisilla lentoyhtiöillä tulisi olla tasavertaiset kilpailuolosuhteet ulkomaisten haastajien kanssa. Toisin sanoen kiristyvän sääntelyn tulisi koskea kaikkia tasapuolisesti, hän linjaa.
Kuka?
Pitkän linjan ilmailuosaaja
KLM:n toimitusjohtaja Marjan Rintel (vas.) ja Pohjois-Euroopan johtaja Tom Verbugt HS:n haastattelussa Hotelli Presidentissä Helsingissä. Kuva: Outi Pyhäranta / HS
■Marjan Rintel, s. 1967 aloitti työuransa eri töissä Amsterdamin lentoasemalla Schipholissa. 1999 hän siirtyi KLM:n palvelukseen.
■2014 Rintel siirtyi Hollannin rautateiden (NS) operatiiviseksi johtajaksi, ja 2020 myös NS:n hallituksen puheenjohtajaksi.
■Heinäkuussa 2022 hän palasi KLM:ään toimitusjohtajaksi.