Ukrainan rauha on edistynyt parissa viikossa enemmän kuin koko hyökkäyssodan aikana yhteensä, tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi Valkoiseen taloon saavuttuaan.
Stubbin sanat ovat tunnustus sille, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on pannut itsensä ja Yhdysvallat peliin, jotta sota Ukrainassa loppuisi.
Trump on maailman päämiehistä ainoa, joka on ottanut tehtäväkseen saada sota päättymään.
Neuvottelukutsut ovat sinkoilleet, ja tapaamisia on järjestetty.
Mutta todellisuudessa rauhasta tai tulitauosta ei ole vielä mitään tietoa.
Ukrainan sodan lopettamiseksi muoto ja prosessit ovat kunnossa, mutta sisältö puuttuu.
Presidentti Alexander Stubb vieraili Valkoisella talossa Euroopan isojen maiden johtajien kanssa.
Washingtonissa merkittävää oli se, että ylipäänsä puhutaan. Tässä omaa työtään tekee Euroopan suurten maiden johtajien rinnalla myös Suomen presidentti, jolla puhevälit toimivat lännessä joka suuntaan. Trump puhutteli Stubbia Alexiksi.
Euroopan kannalta tärkeää oli, että Eurooppa esiintyi Valkoisessa talossa täysin yhtenäisin viestein. Sen rooli on järjestää turvatakuita Ukrainalle ja muistuttaa Trumpille, ettei Putiniin voi luottaa.
Yhtenäisyys on saavutus. Julkisivun takana Euroopan maiden välillä ja myös maiden sisällä on eroja suhtautumisessa Ukrainan rauhan turvaamiseen.
Ukrainassa taistelut jatkuvat, koska Vladimir Putinilla ei ole syitä haluta rauhaa.
Venäjä saa taisteluilla edelleen lisää alueita. Joitakin alueita, joita Venäjä ei ole saanut taistelemalla, se yrittää nyt saada rauhan ehdot asettamalla ja taivuttamalla Trumpin puolelleen. Tämä kuultiin, kun Venäjä ehdotti muutama päivä sitten alueidenvaihtosopimusta.
Alaskan neuvotteluiden jälkeen Putin toisti jälleen vaatimuksensa sodan juurisyiden kitkemisestä. Käytännössä Venäjän puolelta mikään ei siis ole muuttunut.
Washingtonissa Ukrainan alueiden luovuttamisesta ei puhuttu, vaan tämä keskustelu jätetään Ukrainan ja Venäjän presidenteille.
Yhdysvaltain keskustelu Putinin ja Euroopan johtajien kanssa on viime keväästä lähtien toistanut samaa kaavaa.
Kuunneltuaan Putinia Trump myötäilee julkisuudessa tämän vaatimuksia. Puhuttuaan eurooppalaisten johtajien kanssa hän tuntuu ymmärtävän näiden toiveita.
Siksi eurooppalaisilla on tarve pitää yhteyttä auki mahdollisimman tiheään. Wall Street Journalin haastattelussa viikonloppuna selvisi, että Stubb ja Trump viestittelevät tai soittelevat päivittäin.
Yhdysvaltain presidentti tekee töitä rauhan eteen tosissaan ja osin myös hieman itsekkäistä syistä. Trump lupasi ennen presidentiksi tuloaan tehdä rauhan Ukrainaan, ja sodan jatkuminen näyttäisi tappiolta.
Myös ajatus Nobelin rauhanpalkinnosta kiinnostaa Trumpia.
Eilisen Washingtonin kokouksen aikana Trump soitti Putinille. Trump yrittää jälleen saada Putinin ja Zelenskyin samaan pöytään. Tähän mennessä se ei ole onnistunut, koska Putin ei ole kiinnostunut tulemaan paikalle.
Jos neuvottelu toteutuu, se on jo menestys, vaikka tulosta ei syntyisikään.
Eurooppa jatkaa Ukrainalle tarjottavien turvatakuiden valmistelemista, maat ovat jo tänään koolla. Myös Suomi on mukana.
Yhdysvallat lupautui Washingtonissa koordinoivaan rooliin, mutta sen sisällöstä ei ole tietoa.
Suomelle turvatakuuasia on erittäin vaikea. Keväästä asti Suomi on ollut näkyvästi mukana halukkaiden maiden kesken valmistelemassa takuita, mutta samalla hyvin varovaisena ja vaitonaisena omasta osallistumisestaan.
Keväällä hallitus linjasi, että Suomi ei lähetä Ukrainaan sotilaita. Taustalla on kaksi asiaa: pelko eskalaatiosta, jos suomalaiset ja venäläiset sotilaat joutuisivat osallisiksi konfliktiin Ukrainassa. Toisaalta syynä ovat Suomen omat vastuut Naton itärajan vahtimisesta.
Suomi jatkaa keväällä päätetyllä linjalla. Suomi vetoaa siihen, että vielä ei ole tarkkaa tietoa, mitä Suomen kannattaisi luvata.
Mutta Ylen tietojen mukaan toistaiseksi uusi päätös on edessä, jos Yhdysvallat osallistuu Ukrainan turvan takaamiseen.
Kysymys suomalaisten sotilaiden lähettämisestä Ukrainaan on yhä niin herkkä, että turvallisuuspolitiikan lähteet eivät suostu edes taustaksi arvioimaan, päätyykö Suomi muuttamaan kantansa.
Mutta jopa pääministeri Petteri Orpo (kok.) myöntää, että jonkun sotilaita pitää lähettää.
Painetta tuo paitsi Yhdysvaltojen mahdollinen osallistuminen myös se, että Ruotsi, Norja, Tanska, Baltian maat, Hollanti, Ranska, Iso-Britannia ja mahdollisesti Saksa aikovat osallistua turvan takaamiseen asevoimilla tai sotilaita lähettämällä.
Turvatakuissa Eurooppa vahvistaisi ja kouluttaisi Ukrainan omaa armeijaa, jolla on päävastuu Ukrainan rajoista. Ukrainan maaperälle, ilmatilaan ja merialueille tulisi eurooppalaisia joukkoja. Ne toimisivat pelotteena ja nostaisivat kynnystä, ettei Venäjä hyökkäisi uudelleen.
Eniten sotilaiden lähettämistä Ukrainen maaperälle on pitänyt esillä Ranskan presidentti Emmanuel Macron, joka nosti ajatuksen esiin jo keväällä 2024.
Kuten vaikeissa neuvotteluissa yleensä, kaikkea puhuttua ei kerrota julkisuuteen. Toimittajat ja tutkijat analysoivat vaillinaisin tiedoin.
Tapaamisen jälkeen Stubb sanoi olevansa hieman toiveikkaampi kuin aiemmin.