- Hyvinvointialueet leikkaavat ikäihmisten palveluista säästösyistä. Esimerkiksi Lapin hyvinvointialue vähentää 150 työntekijää.
- Tampereen yliopiston professori Marja Jylhä sanoo leikkausten johtavan inhimilliseen kurjuuteen, kun huonokuntoisia vanhuksia jätetään yksin.
- Hyvinvointialueet perustelevat säästöjä työn tehostamisella ja etäpalvelujen lisäämisellä, joiden luvataan korvaavan vähennykset.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Hyvinvointialueet säästävät nyt ikääntyneiden kustannuksella.
Esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialue (Ekhva) karsii ikäihmisten palveluita ensi vuonna viidellä miljoonalla eurolla. Lapin hyvinvointialue (Lapha) vähentää ikääntyneiden palveluista 150 työntekijää.
Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhän mukaan leikkaukset voivat johtaa siihen, että ikääntyvät jätetään pitkälti oman onnensa varaan.
– Tämä johtaa suunnattomaan, inhimilliseen kurjuuteen. Päättäjät toivovat, että vanhukset kuihtuisivat hiljaa koteihinsa, Jylhä toteaa.
Avaa kuvien katselu
Professori Marja Jylhä on seurannut yli 40 vuotta vanhuspalveluiden kehitystä. Hän toimii myös Suomen akatemian ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä. Kuva: Jussi KoivunenTulevaisuus vaipoissa kotona
Etelä-Karjalan hyvinvointialue vähentää ensi vuonna 55 paikkaa ikääntyneiden ympärivuorokautisesta palveluasumisesta. Jylhän mukaan ympärivuorokautisesta palveluasumisesta karsiminen johtaa siihen, että entistä huonokuntoisemmat ihmiset asuvat itsekseen kotona.
– Siellä he istuvat vaippojensa päällä tuntikausia, kunnes kotihoitaja tulee paikalle viideksitoista minuutiksi, Jylhä sanoo.
Vanhuspalveluista säästöjen etsiminen ei ole uusi juttu.
– Vanhusten ympärivuorokautisista palveluista on karsittu jo yli kymmenen vuotta. Koko ajan on sanottu, että kotipalvelu korvaa, Jylhä huokaa.
Viime vuodet myös kotihoitokäyntien määrä on vähentynyt. Jylhä ei ymmärrä tätä yhtälöä: Miksi ikääntyneiden palveluita vähennetään samaan aikaan, kun pitkäikäisten määrä kasvaa?
– Tämä on hämmästyttävää, koska näiden palveluiden tarve kasvaa nopeasti.
Avaa kuvien katselu
Lapin hyvinvointialueelta Annukka Marjalan mukaan etäkotihoidon etu on se, että työntekijöiltä ei kulu aikaa matkoihin asiakkaalta toiselle. Arkistokuva maaliskuulta 2024 Kuva: Juuso Stoor / YleKotihoidossa pienempi porukka
Lapin hyvinvointialueella kotihoidossa on 24 työntekijää irtisanomisuhan alla. Laphan ikääntyneiden palvelujen vastuualuejohtaja Annukka Marjala vakuuttaa, ettei työntekijöiden vähennys tule näkymään kotihoidon asiakkaiden arjessa.
– Yritämme työajalla olla enemmän asiakkaiden luona. Kun sitä aikaa pystytään nostamaan, silloin meillä ei ole tarve niin suurelle henkilökunnalle kuin tällä hetkellä, Marjala kertoo.
Lisäksi Lapissa yritetään kasvattaa myös kotihoidon etäpalvelujen määrää.
– Kotihoitokäynneistä tehdään nyt etänä yli kahdeksan prosenttia. Ensi vuodelle tavoitteena on se, että 30 prosenttia käynneistä on etäkotihoivaa, Marjala sanoo.
Lapin hyvinvointialueen suunnitelmat irtisanoa väkeä muun muassa ikäihmisten palveluista ovat herättäneet huolta alueen asukkaissa. Näin merilappilaiset kommentoivat asiaa kauppakeskuksessa Torniossa:
Mikä on syynä siihen, että juuri vanhuspalveluista leikataan?
Jylhän mukaan edes valtion johtaman Suomen Akatemian ikääntymisen ja hoivan tutkimukseen keskittyvä huippuyksikkö ei ole löytänyt selkeää syytä leikkauksille, vaikka se on perehtynyt asiaan. Jylhä on kuitenkin pohtinut asiaa ja päätynyt kolmeen vaihtoehtoon:
1. Yksi vaihtoehto on, että on päätetty jättää vanhukset ”junan alle”, koska ajatellaan, että he eivät pysty pitämään puoliaan.
2. Toinen vaihtoehto on, että päättäjät eivät tunne vanhojen ihmisten tilannetta. Se on osatotuus, mutta ei varmasti suurin totuus.
3. Kolmas mahdollisuus on, että keski-ikäisille päättäjille ajatus omasta vanhuudesta on niin pelottava, että he eivät uskalla katsoa siihen suuntaan. Sen sijaan he vähentävät palveluita.
Avaa kuvien katselu
Teknologian kehittyminen näkyy kotihoidossa. Kuvassa on kotihoidossa käytettävä lääkeautomaatti. Arkistokuva tammikuulta 2025. Kuva: Petri Aaltonen / YleLeikkauksilla voi olla laajoja seurauksia
Marja Jylhän mukaan vanhuspalveluiden leikkauksien vaikutukset voivat olla moninaiset.
Yksi merkittävä seuraus on, että leikkaukset rapauttavat ihmisten luottamusta palveluihin ja yhteiskuntaan. Jylhän mukaan tällä on vaikutuksia myös kuluttamiseen ja talouskasvuun.
– Jos ihmiset eivät saa hoitoa silloin kuin eniten tarvitsevat, se tarkoittaa, että ihmiset alkavat pelätä vanhenemista. Silloin ihmiset eivät kuluta. Ei ole ihme, jos ihmiset eivät kuluta, kun heiltä vähennetään jatkuvasti turvaa, jonka he ovat oppineet saamaan yhteiskunnalta, Jylhä pohtii.
Lisäksi poliisin etsintätehtävät lisääntyvät, jos muistisairaat ja entistä huonokuntoisemmat ihmiset asuvat yksin kotona.
Leikkausten takia vastuu vanhuksesta siirtyy yhä enemmän omaisille.
– Tietysti tämä vaikeuttaa huomattavan paljon omaisten elämää. Se tarkoittaa, että he ovat jatkuvasti, yötä päivää, huolissaan. Ja työurien jatkaminen, jota kovasti toivotaan, vaikeutuu.
Jylhä muistuttaa, ettei kaikilla vanhuksilla ole omaisia, jotka huolehtisivat arjesta.
– Vanhojen ihmisten arjen vähimmäispalvelujen antaminen on välttämätöntä hoitoa. Ilman sitä emme voi sanoa, että yhteiskuntamme on inhimillinen.