Stubb on syyllistynyt itsekin toiveajatteluun, kirjoittaa IS:n politiikan toimittaja Olli Waris.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb herätteli keskiviikkona MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa suomalaisia epäoikeudenmukaiseen rauhaan Ukrainassa.
– Realiteettia on se, että meidän suomalaisten on valmistauduttava hetkeen, kun rauha syntyy, ja kaikki ne oikeudenmukaisen rauhan ehdot, joista olemme paljon neljän vuoden aikana puhuneet, eivät tule todennäköisesti täyttymään, Stubb muotoili.
Stubb jatkoi suomalaisten ravistelua rauhanvälitysorganisaatio CMI:n tilaisuudessa.
– On aika muuttaa mielenmaisemaamme siitä ajatuksesta, että rauhasta tulee täydellinen, että tästä tulee lopullinen voitto, Stubb sanoi.
Stubb ennakoi, että Ukrainan rauhasta tulee kompromissi, joka tulee olemaan ”monille meistä vaikeaa sulattaa”.
Stubb lisäsi, että vaikka ”sanomme usein, että haluamme kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan, mutta jos olemme rehellisiä itsellemme, rauha on melko harvoin oikeudenmukainen”.
– Meidän pitää varmistua Ukrainan kohdalla, että he saavat pitää itsenäisyytensä, suvereniteettinsa ja alueellisen koskemattomuutensa. Meidän täytyy ymmärtää myös, että mikä viimeinen päätös alueista onkaan, ukrainalaiset tekevät päätöksen itse, Stubb sanoi CMI:n tilaisuudessa. Kuva: Seppo Kärki / IS
Stubbin ulostulossa on kyse merkittävästä retorisesta muutoksesta, sillä Stubb on näyttäytynyt Ukrainan suhteen vahvana optimistina.
Otetaan pieni kertaus.
Maaliskuun lopussa kuuluisan golfmatkansa jälkimainingeissa Stubb arvioi, että Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kärsivällisyys Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin suhteen on loppumassa.
Stubb golfasi Trumpin kanssa Palm Beachilla maaliskuun lopussa. Stubb on kertonut välittäneensä Trumpille viestin siitä, ettei Putiniin voi luottaa. Kuva: Daniel Torok / Finnish Presidential Office / Zuma / MVPhotos
Toukokuun lopulla Stubb toisti saman viestin.
Samoihin aikoihin Stubb sanoi, että yhdysvaltalaissenaattori Lindsey Graham on valmistellut Venäjälle ”luunmurskaavia” pakotteita, mikäli se ei suostu tulitaukoon.
Kevät ja kesä menivät, mutta tulitaukoa ei tullut.
Heinäkuun lopussa Trump antoi Putinille 10–12 päivää aikaa lopettaa sodan.
Kun aikaraja meni umpeen, Trump ei lätkäissyt Venäjälle murskaavia pakotteita, vaan ilmoitti tapaavansa Putinin Alaskassa.
Tapaaminen ei johtanut läpimurtoon. Sota jatkui.
Syyskuun alussa Stubbin puheisiin oli tullut häivähdys synkkyyttä.
Stubb arvioi tuolloin, etteivät Trump, Putin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tule tapaamaan lähitulevaisuudessa.
Saksalaislehti Spiegelin mukaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron varoitti Euroopan johtajien puhelinkeskustelussa maanantaina, että Yhdysvallat saattaa ”pettää” Ukrainan aluekysymyksissä. Kuvassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, joka oli mukana puhelussa. Kuva: Valentyn Ogirenko
Syyskuun loppupuolella Stubb oli jälleen toiveikkaampi.
Syynä oli Trumpin Truth Social -viesti, jossa Trump oli yllättäen sitä mieltä, että Ukraina voi voittaa sodan ja saada jopa kaikki menettämänsä maa-alueet takaisin.
Stubb näki Trumpin viestin mahdollisena käännekohtana.
Stubb katsoi, että Trump on siirtynyt käyttämään porkkanan sijasta keppiä. Lokakuun lopulla Yhdysvallat määräsikin Lukoil-yhtiölle ja sen suoraan tai välillisesti omistamille yhtiöille pakotteita.
Stubbin profiili on ollut pienen valtion päämiehelle poikkeuksellisen korkea.
Kaikesta sukkuloinnista huolimatta viime viikkoina on paljastunut tylyllä tavalla, miten mitättömäksi tekijäksi Yhdysvallat ja Venäjä näkevät Euroopan Ukrainan kohtalosta päätettäessä.
Marraskuun lopulla julkisuuteen vuotanut Yhdysvaltojen ja Venäjän rauhanhahmotelma tuli täytenä yllätyksenä myös Suomen valtiojohdolle.
Hahmotelmassa mainittiin muun muassa, että Yhdysvallat tunnustaa Krimin, Luhanskin ja Donetskin venäläisiksi, Venäjältä jäädytetyillä varoilla tehdään bisnestä Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä ja Ukraina suostuu kirjaamaan perustuslakiinsa, ettei se liity Natoon.
Tilanne herättää epämukavia kysymyksiä Suomessakin.
Presidentin nokkelasta diplomatiasta on varmasti ollut Suomelle hyötyä, mikä on voinut näkyä esimerkiksi Suomen ja Yhdysvaltojen jäänmurtajakauppoina.
Voi silti kysyä, jääkö golfdiplomatia suuressa kuvassa poseeraukseksi, jos Trumpin ja Putinin lakeijat solmivat Euroopan selän takana diilejä, joilla pyritään mitätöimään ukrainalaisten puolustussota?
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja lähettiläs Kirill Dmitriev tapasivat Trumpin neuvonantajan Jared Kushnerin ja erityislähettilään Steve Witkoffin Moskovassa tiistaina. Tapaamisesta ei tihkunut niukasti tietoja. Kuva: ALEXANDER KAZAKOV / SPUTNIK / KREMLIN POOL
Trumpin hallinnon kohdalla on tosin otettava huomioon niinkin hullu mahdollisuus, ettei Trump ole ollut itse tietoinen siitä, minkälaista rauhanpaperia hänen erityislähettiläänsä venäläisten kanssa raapustelee.
Epäselvää on, minkälaista paperia on esitelty Moskovassa tiistaina.
Kun Stubb herättelee suomalaisia huonoon rauhaan ja kannustaa rehellisyyteen, on hyvä muistaa, että Stubb on syyllistynyt itsekin toiveajatteluun.
Stubb sanoi jo presidentinvaalikampanjansa aikana, että Ukraina on jo voittanut sodan ”siinä mielessä, että se säilyttää itsenäisyytensä, siitä tulee EU:n ja Naton jäsen ja se on saanut vahvan tuen länneltä.”
EU-jäsenyys olisikin Ukrainalle reilu palkinto, mutta juuri nyt haave vaikuttaa kaukaiselta.
Ukrainan Nato-jäsenyyteen uskoo tuskin kukaan.
Realismia Stubb osoitti todetessaan, ettei Suomi voi antaa Ukrainalle turvatakuita – kuten rauhanhahmotelmaan oli kirjattu.
Ukrainan turvajärjestelyihin Suomi voi sen sijaan osallistua.
Suomi ei ole muuttunut Euroopan mahtimaaksi, vaikka itsevarmasti esiintyvä Stubb on saanut Suomen näyttämään kokoaan suuremmalta.
Toivoa sopii, että Stubb saa käytettyä vaikutusvaltaansa Euroopan päättäjiin, sillä Yhdysvaltojen vetäytyessä näyttämöltä Euroopan on pakko ryhdistäytyä.
Tilastot osoittavat, että osa Euroopan maista, kuten Pohjoismaat ja Baltian maat – johtotähtenä Tanska – on kantanut kortensa kekoon Ukrainan tukemisessa.
Samaa ei voi sanoa kaikista Euroopan maista.
Loppukesästä Euroopan maiden tuki Ukrainalle romahti.
Ukrainalle ratkaisevan tärkeä kysymys Venäjän jäädytettyjen varojen saamisesta sotaponnisteluiden tueksi on yhä ratkaisematta Belgian vastustuksen vuoksi.
Kokouksia Euroopan johtajat osaavat pitää. Tärkeitä päätöksiä syntyy vähemmän.