Vanhempi konstaapeli Seppo Ijäs paljastaa, mikä on parasta ja mikä ikävintä poliisin työssä. Yhä useammin partioautoon otetaan mukaan myös lisäaseistusta.
Työvuoron aluksi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Seppo Ijäs, 51, kiinnittää pistoolin vyölleen ja tarkistaa, että tarvittavat lisävarusteet on pakattu partioauton kyytiin.
Jokaisessa työvuorossa mukana kulkevat:
- Vaihtovaatteet
- Sadevaatteet
- Juotavaa ja välipalakeksejä pitkien keikkojen varalle
- Suojakypärä
- Luotiliivi ja raskaampi suojaliivi
- Tukiaseistusta
Poliisin koulutuksesta riippuu, millaista tukiaseistusta kukin käyttää. Ijäs ei saa paljastaa julkisuuteen, millaista tukiaseistusta hän kantaa mukanaan.
Ijäksen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana tukiaseistusta on vaadittu yhä useammassa tilanteessa.
– Kaikkien turvallisuuden vuoksi on hyvä, että ne ovat mukana.
Konstaapeli Seppo Ijäksen mukaan kaikilla on turvallisempaa kun poliisi pitää tukiaseistusta mukana. Kuva on kuvituskuva. Kuvassa poliisin varusteina ovat pamppu, kaasu ja etälamautin. Jenni Gästgivar
Partioautoon pakataan aina mukaan myös drooni, jota poliisi käyttää tänä päivänä työssään todella paljon. Sen avulla voidaan etsiä niin kadonnutta vanhusta kuin metsään eksynyttä marjastajaa. Myös vakavat liikenneonnettomuudet kuvataan ylhäältä käsin droonilla.
– Näin onnettomuuspaikalta saadaan laajasti ja kattavasti kuvia tutkintaa varten, Ijäs kertoo.
Jokaisessa partioautossa on aina kaksi henkilöä. Itä-Uudenmaan poliisissa partiokaverit vaihtuvat vuoroittain. On kuitenkin tilanteita, joissa partiokaveri pysyy aina samana.
– Olin aikanaan monta vuotta koira-autossa, ja silloin parina oli aina sama koiranohjaaja. Oli tärkeää, että koiran kanssa opittiin tuntemaan toisemme puolin ja toisin.
Monipuolisuus on työn suola
Poliisin työ on viikonloppupainotteista ja työpäivät ovat yleensä 12-tuntisia. Haastattelupäivää edeltävän yön Ijäs on tehnyt töitä iltaseitsemästä aamuseitsemään. Tyypillinen päivävuoro alkaa aamulla kello seitsemän ja loppuu illalla kello 19, kun yövuorolaiset saapuvat töihin.
Työvuorolista tehdään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Yleensä työvuorot noudattavat seuraavaa kaavaa: päivävuoro, yövuoro, lepovapaa ja kaksi vapaata. Lepovapaa tarkoittaa yövuoron jälkeistä päivää ja yötä.
– Listaa saattavat kuitenkin sekoittaa merkittävät tapahtumat, kuten valtiovierailut, isot festarit ja muut suuret tilaisuudet. Silloin resursseja siirretään sinne, missä niitä tarvitaan.
Esimerkiksi haastattelupäivänä Ijäksellä on vielä tiedossa toinen yövuoro putkeen.
Jokainen vuoro alkaa työnjohdollisella palaverilla, jossa käydään läpi, mitä edellisen vuoron aikana on tapahtunut. Tyypillistä työpäivää ei ole, ja se on Ijäksen mukaan yksi työn parhaista puolista.
Vapaapäiviä on mahdollista toivoa, jos tiedossa on lapsen syntymäpäiväjuhlat tai joku muu tärkeä meno. Mahdollisuuksien mukaan toiveita pyritään toteuttamaan.
Työstä on tullut raskaampaa
Ijäksellä on neljä lasta ja lapsenlapsia. Siksi raskaimmilta tuntuvat työtehtävät joissa uhrina on lapsi.
– Olen joutunut kohtaamaan hyväksikäytettyjä lapsia ja tekemään heille videokuulusteluja kännykkäkameralla.
– Kuormittavaa on myös viedä onnettomuuden jälkeinen kuolinviesti omaisille ja nähdä, että kotona on myös lapsia.
Välillä on tapauksia, joissa esimerkiksi ihminen riehuu puukon kanssa asunnossa, jossa on hänen lisäkseen muita ihmisiä. Näissä tilanteissa poliisilla on toimintapakko, eli asuntoon on mentävä, vaikka varmaa tietoa siitä, mitä sisällä odottaa, ei ole. Vaaralliset läheltä piti -tilanteet ovat kuluttavia kokeneellekin poliisille.
Ijäksen mukaan huutelu ja fyysinen väkivalta poliisia vastaan ovat lisääntyneet viime vuosina.
– Kunnioitus viranomaisia kohtaan on vähentynyt ja vastakkainasettelu sekä yleinen välinpitämättömyys ovat lisääntyneet viime vuosina yhteiskunnassa.
Poliisissa on konstaapeli Seppo Ijäksen mukaan tapahtunut iso asennemuutos: kuormittavat tilanteet puretaan yhdessä ja pahaan oloon saa apua. Jenni Gästgivar
Vaikeita tilanteita on mahdollista selvittää purkukeskusteluissa. Usein tulevaan keskusteluun aletaan varautua jo siinä vaiheessa, kun hätäkeskukseen tulee soitto, ja partio lähtee selvittämään hankalaa tilannetta.
– Purkukeskustelut käydään nykypäivänä lähes automaattisesti. Tässä on tapahtunut iso muutos aiempaan. Toki käytännöissä löytyy vaihtelua eri puolilla Suomea.
Ijäs toimii ohjaajana poliisin post-traumatyöpajoissa, joissa kuormittaviin tai jopa traumaattisiin tilanteisiin ja kokemuksiin voidaan pureutua syvemmin.
– On vaatinut ponnistelua, että organisaatiossa on saatu tehtyä sellainen kulttuurinmuutos, että ei tarvitse pärjätä kossulla ja saunalla, vaan on ihan ok hakea apua, jos tuntuu pahalta.
Lisät korottavat palkkaa
Kuinka hyvin työn kuluttavuutta ja pitkiä työaikoja hyvitetään palkassa?
Aloittelevan poliisin bruttopalkka ilman lisiä on noin 2300 euroa.
Ijäksellä on poliisin uraa takana jo 19 vuotta. Hänen peruskuukausipalkkansa on bruttona noin 2400 euroa, jossa ei ole huomioitu lisäkoulutuksia.
Jopa 30 prosenttia loppupalkasta koostuu erilaisista lisistä. Ijäksellä lisät koostuvat yö-, lauantai- ja sunnuntailisistä. Lisäksi hänellä on henkilökohtainen suorituslisä. Sen määrä on reilut 10 prosenttia palkasta. Henkilökohtainen suorituslisä neuvotellaan vuosittain ryhmänjohtajan kanssa, ja se perustuu edellisvuoden työsuoritukseen.
Tällä hetkellä Ijäs saa kuukausipalkkaa lisät mukaan lukien bruttona noin 3500–3600 euroa.
Liikunta auttaa jaksamaan
Hyvä kunto on tärkeää poliisin työssä. Periaatteessa työaikaan kuuluu kaksi tuntia liikuntaa, mutta Ijäs ei edes muista, milloin on viimeksi liikkunut työajalla.
Vapaa-ajallaan hän liikkuu sitäkin enemmän noin 4-5 kertaa viikossa. Tällöin Ijäs käy kuntosalilla ja harrastaa maastopyöräilyä sekä padelia. Ijäs nauttii luonnossa liikkumisesta, kalastamisesta ja veneilemisestä.
– Liikunta auttaa jaksamaan työtä ja yövuoroja. Fyysinen kunto vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin.
