Suomalainen tervehtimiskulttuuri perustuu siihen, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb ottivat sotasukupolven vastaan Presidentinlinnassa tiistaina. MATTI MATIKAINEN
Tasavallan presidentti Alexander Stubb taivutti päätään ojentaessaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aholle Suomen Valkoisen Ruusun suurristin perjantaina.
Tämä sai toimituksen pohtimaan, kuka Suomessa kumartaa ja kenelle.
– Suomessa ei ole tiukkoja kumarrussääntöjä, tapakouluttaja ja tietokirjailija Helena Valonen sanoo.
– Suomessa ollaan tasa-arvoisia. Henkilö, joka on esimerkiksi ylemmässä virka-asemassa, ei ihmisenä ole sen arvokkaampi kuin toinen.
Presidentti voi halutessaan kumartaa alemmassa valtion virka-asemassa olevalle henkilölle viestittääkseen kunnioitusta. Kenenkään ei kuitenkaan edellytetä kumartavan toisen edessä, toisin kuin joissakin muissa kulttuureissa. Esimerkiksi Japanissa tilanne on toinen, sillä toiselle tulee osoittaa kunnioitusta kumarruksella, jonka syvyyttä määrittää vastapuolen sosiaalinen status.
Kättelykiemurat
Suomessa kättelyn yhteydessä voi pään nyökkäyksellä huomioida toisen henkilön, mutta sen pois jättäminen ei ole epäkohteliasta.
– Kun henkilö ei jännitä, se tulee yleensä automaattisesti, Valonen kuvailee.
Vaikka kättely on tasavertainen tervehdys, siihen liittyy sääntöjä. Sääntöjä noudatetaan etenkin virallisissa tilanteissa, mutta kättelyetiketit pätevät myös sukutapahtumissa ja yrityksen juhlissa.
Valonen muistuttaa, että oli tapahtuma mikä tahansa, isäntäväen edustaja ojentaa aina ensimmäiseksi kätensä. Jos koko perhe on kutsuttu juhliin, naispuolisen aikuisen on tapana tervehtiä isäntäväkeä ensiksi. Tämän jälkeen on lasten vuoro ja sitten vasta miehen.
Muissa tapauksissa ensimmäisenä isäntäväkeä tervehtii se henkilö, jolle kutsu on alun perin osoitettu. Hänen seuralaisensa seuraa perässä. Näin toimitaan myös Linnan juhlissa. Vieraat saapuvat rinnakkain, mutta kutsun saanut ojentaa ensiksi kätensä tasavallan presidentille, joka on juhlien isäntä.
Jos kyseessä on esimerkiksi yritystapaaminen, järjestyksen määrittää henkilöiden asema yrityksessä. Korkeimmassa asemassa oleva kättelee ensiksi.
Valonen muistuttaa, että vaikka Suomessa tervehtimissäännöt ovatkin samat kaikille, korkeammassa asemassa olevien kuuluu näyttää esimerkkiä. Tämä pätee myös perheissä, kun aikuiset näyttävät esimerkkiä lapsille, ja yrityksissä esihenkilöiden näyttäessä esimerkkiä alaisilleen.