Heikki Mulari

Venäjä haluaa irrottautua globaalista verkosta, mutta oma suljettu internet ja pakolla kansalaisille syötetty viestisovellus eivät ota tuulta alleen, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimittaja Heikki Mulari.

Tänään klo 18:18

Kremlin ja Putinin tavoitteet ovat vielä kaukana. EPA / AOP

Viimeisten kuukausien aikana Kreml on laittanut turbovaihteen päälle pyrkimyksissään kansalaistensa kontrolloimiseksi.

Venäjän sensuuriviranomainen Roskomnadzor on estänyt suosittujen, ulkomaisessa hallinnassa olevien pikaviestipalvelujen käyttöä ympäri maata.

Jo elokuussa se blokkasi puhelut Whatsappissa ja Telegramissa sillä perusteella, että sovellukset mahdollistavat terroritoiminnan, petokset ja muun rikollisen viestinnän. Kummallakin sovelluksella on Venäjällä yli 90 miljoonaa käyttäjää.

Tällä viikolla estettyjen joukkoon lisättiin Applen Facetime-sovellus sekä lasten ja nuorten suosiossa oleva verkkopelialusta Roblox, jälleen samalla verukkeella.

Keväästä alkaen Kreml on myös rajoittanut jyrkästi internetin toimintaa yhä useammalla alueella.

Selityksenä ovat Ukrainan lisääntyneet droonihyökkäykset, sillä Venäjän mukaan droonit käyttävät mobiilidataa navigoidakseen oikeaan kohteeseen.

Venäjän toimet eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään yksittäisiin sovelluksiin tai netin käyttäjien kiusaamiseen, vaan se näyttää valmistautuvan hetkeen, jolloin venäläisten pääsy vapaaseen tietoon estetään kokonaan.

Presidentti Vladimir Putinin tavoitteena on jo yli vuosikymmenen ajan ollut, että Venäjällä pitäisi olla mahdollisuus Kremlin niin päättäessä kytkeä itsensä irti globaalista internetistä ja siirtyä venäläiseen internetiin eli Runetiin.

Venäläismedioiden mukaan Kremlillä piti jo viime vuoden lopussa olla tekninen mahdollisuus irrottaa maa kansainvälisestä internetistä, mutta Runetin toimivuudesta ei edelleenkään ole varmuutta.

Viime kuussa Venäjän duuman kansainvälisten asioiden komitean ensimmäinen varapuheenjohtaja Aleksei Tšepa rehvasteli, että Runet saatetaan ottaa käyttöön ensi syksynä, jolloin maassa pidetään duuman vaalit. Tšepan mukaan globaali internet katkaistaan siinä tapauksessa, että Venäjän ulkopuolelta pyritään vaikuttamaan vaaleihin.

Väite on tietenkin absurdi, sillä Venäjällä vaalit ovat jo pitkään olleet täyttä sirkusta ja lähinnä muodollisuus Putinin vallan pönkittämiseksi.

Lausunto kuitenkin paljastaa sen, että Venäjän käytössä on sama vanha ja kulunut propagandapelikirja, jossa sensuuria ja repressiota pyritään oikeuttamaan ulkoisilla uhkilla ja keksityllä vaalivaikuttamisella.

Samalla se kertoo, ettei Runet ole vieläkään teknisesti valmis, sillä jos järjestelmä toimisi, sen käyttöönotosta ei tarvitsisi puhua hypoteettisena mahdollisuutena joskus tulevaisuudessa.

Runetin kunnian päiviä odotellessa Venäjä lanseerasi keväällä oman valtiollisen pikaviestipalvelunsa, joka kulkee nimellä Max.

Sovellus on kytketty Venäjän valtion digitaaliseen palveluportaaliin eli Gosuslugiin, ja vaatii kirjautumisen virallisilla henkilötiedoilla. Menetelmä on luonnollisesti herättänyt venäläisissä pelon siitä, että Kreml saa sovelluksen myötä näppeihinsä kaiken haluamansa datan.

Kreml haluaa ihmisten siirtyvän Maxiin vapaaehtoisesti. Todellisuudessa se on tehnyt kouluista ja korkeakouluista testilaboratorion sovellukselleen, mutta sekään ei oikein ota onnistuakseen.

Riippumaton venäläismedia Novaja Gazeta Europe kertoo, kuinka viranomaiset vakuuttelevat sovelluksen olevan täysin valinnainen, mutta samaan aikaan oppilaitosten johdolle annetaan ymmärtää, että matalat käyttöönottoasteet tulkitaan epälojaalisuudeksi.

Käyttöosuudet ovat toistaiseksi jääneet alhaisiksi, ja monin paikoin Maxia käytetään vain näennäisesti, jotta oppilaitosten johto voi raportoida vaaditut luvut eteenpäin.

Venäjän ikioman pikaviestisovelluksen saama vastaanotto kuvastaa hyvin Kremlin toimintatapaa, sillä pakkoa on helppo lisätä paperilla, mutta luottamusta ei ukaaseilla saavuteta.