– Elämäni ei ole ollut sellaista kuin odotin. Odotin parempaa elämää kuin Nepalissa.
Helsingissä opiskelevalla Rikitalla on suuria huolia, eikä hän uskalla puhua niistä omilla kasvoillaan.
Rikita odotti Suomessa elämää, jossa työtä ja rahaa riittäisi ilman suomen kielen taitoakin. Hyvistä työmahdollisuuksista olivat kertoneet opiskelijoita välittävät koulutusagentit Nepalissa.
– Luin lehdistä, että Suomi on onnellisin maa ja passin sijoitus on kolmas, kertoo taas intialainen Bhaveshkumar Babubhai Patel, lyhyemmin Bhavesh Patel Savonlinnassa.
Rikitaa, Bhavesh Patelia ja monia muita odotti Suomessa karu yllätys. Täällä onkin työttömyyskriisi, töitä ei saa, ja rahat eivät riitä elämiseen.
Agenttien luomat haavekuvat osoittautuivat siis vääriksi.
– He eivät kertoneet mitään siitä, miten vaikeaa elämä voi olla opiskelijana, jos ei löydä töitä ja pysty rahoittamaan elämäänsä, Rikita kertoo.
Avaa kuvien katselu
”Jokin on paremmin Suomessa”, Bhavesh Patel muistaa ajatelleensa. Kuva: Janne Järvinen / Yle
Ulkomaisia opiskelijoita uhkaa jopa karkotus Suomesta, minkä vuoksi heitä pelottaa kertoa arjen todellisuudesta.
Opiskelijat tulivat Suomeen, koska poliitikot täällä halusivat kouluttaa ulkomaisia osaajia. Tuhannet opiskelijat päättivät lähteä ”maailman onnellisimpaan maahan”.
Ylen MOT selvitti, mikä meni pieleen, kun Suomi alkoi houkutella kansainvälisiä osaajia.
”Suomeen on luotu uusi köyhälistö”
Muutoksen saattoi havaita leipäjonoissa pari vuotta sitten, kun niihin alkoi ilmestyä runsaasti ulkomaalaisia opiskelijoita.
Eniten ruoka-avussa käy nyt opiskelijoita Etelä-Aasian maista: Intiasta, Bangladeshista, Sri Lankasta ja Nepalista, kertoo leipäjonon asiakkaita tunteva Helsingin kaupungin sosiaaliohjaaja Markus Honkonen.
Yksittäisen ruokajonon kävijöistä 10–15 prosenttia on ulkomaisia opiskelijoita. Se on yhteensä 100–150 henkeä kerrallaan.
Helsingin seurakuntayhtymän yliopistopappi Sonja Jakobsson tapaa jatkuvasti ahdinkoon joutuneita ulkomaalaisia opiskelijoita. Ilmiön tuntevat myös hänen kollegansa ympäri maata.
Avaa kuvien katselu
”Suomeen on luotu uusi köyhälistö”, sanoo yliopistopappi Sonja Jakobsson. Kuva: Silja Viitala / Yle
Jakobsson puhuu ”kansainvälisen koulutusrekrytoinnin uhreista”.
– Uhreja on todella paljon. Suomeen on luotu uusi köyhälistö.
Ulkomaisten opiskelijoiden on pärjättävä Suomessa lähtökohtaisesti omillaan, koska he eivät ole oikeutettuja sosiaaliturvaan.
Videolla Jakobsson kertoo, mitä näkee, kun hän vierailee opiskelijoiden kodeissa:
Videolla yliopistopappi Sonja Jakobsson kertoo ulkomaalaisten opiskelijoiden asuvan jopa tyhjissä kodeissa, joissa perhe nukkuu kovalla lattialla.
”Lähde maailman onnellisimpaan maahan”
Mikä saa ulkomaalaisen opiskelijan haluamaan Suomeen?
Netissä pyörivät mainosvideot hehkuttavat ”maailman onnellisinta maata”, jossa opiskelijan on helppo saada töitä ja tienata mukavasti.
Videoita tehtailevat erityisesti näiden eteläaasialaisten maiden koulutusagentit, joiden bisnes on välittää opiskelijoita oppilaitoksille. Suuri osa opiskelijoista tulee Suomeen niiden kautta.
Agentit jakavat asiakkailleen Suomi-tietoa, neuvovat opiskelupaikan hankkimisessa ja hoitavat jopa paperiasioita. Ne järjestelevät opiskelijan Suomeen rahaa vastaan.
”Suomessa voi rakentaa hyvän uran, saada sosiaalietuuksia perheenjäsenille ja nopeammin pysyvän oleskeluluvan kuin muissa maissa”, agentit mainostavat.
Näin nepalilainen koulutusagentti kertoi myös Rikitalle. Hän joutui kuitenkin ahdinkoon tultuaan opiskelemaan ammattikorkeakouluun viime vuonna:
Videolla Rikita kertoo, mitä mieltä on koulutusagenteista, jotka myivät hänelle valheellista unelmaa Suomesta.
”He sanoivat, että täällä saa helposti töitä”
Bhavesh Patel tuli viime vuonna opiskelemaan matkailu- ja palveluliiketoimintaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluun Savonlinnaan.
Patel sanoo suoraan, että intialainen koulutusagentti johti häntä harhaan.
– He sanoivat, että täällä saa helposti töitä. Se ei pidä paikkaansa.
Avaa kuvien katselu
”Ilman kielitaitoa ei saa töitä”, Patel murehtii. Kuva: Janne Järvinen / Yle
Monet agentit toimivat yhteistyössä suomalaisten oppilaitosten kanssa. Ne voivat veloittaa työstään kaksi kertaa, ensin opiskelijaa, sitten oppilaitosta.
– Agentit ovat kiinnostuneita vain palkkiostaan. Heitä ei kiinnosta, mitä opiskelija tekee Suomessa, Patel sanoo.
Bhavesh Patel kertoo videolla, miksi intialaiset haluavat Suomeen opiskelemaan:
”Suomi on intialaisille houkuttelevin maa, koska he tietävät, että sosiaalietuudet ovat parempia kuin muissa Euroopan maissa”, Patel muun muassa sanoo.
Marinin hallitus loi vetonaulan – ja viritti köyhyysloukun
Jotta opiskelija pääsee Suomeen, hän tarvitsee oleskeluluvan.
Sanna Marinin (sd.) hallitus loi uuden vetonaulan ulkomaisille opiskelijoille vuonna 2022.
Yliopistopappi Jakobssonin mielestä samalla viritettiin uusi köyhyysloukku.
Korkeakouluun tulevat opiskelijat saivat opintojen ajaksi jatkuvan oleskeluluvan, kun se aiemmin myönnettiin vain vuodeksi kerrallaan. Opiskelijat tuovat usein mukanaan myös perheensä. Puolisot saavat valtion tukia, työttömyyskorvausta ja asumislisää, vaikka opiskelijat eivät saakaan.
Kun lakimuutos tuli, korkeakoulut alkoivat kasvattaa englanninkielisten tutkintopaikkojen määrää.
Erityisesti haluttiin opiskelijoita Euroopan ulkopuolelta, koska heille opiskelu Suomessa on maksullista. Koulut saavat siitä rahaa.
Opiskelijoita ja heidän perheitään alkoi virrata, erityisesti juuri Etelä-Aasiasta, josta myös Rikita ja Bhavesh Patel ovat kotoisin.
Avaa kuvien katselu
”80 prosenttia minulle kerrotusta Suomi-tiedosta oli väärää”, Bhavesh Patel sanoo. Kuva: Janne Järvinen / Yle
Unelmaan paremmasta elämästä Suomessa ollaan valmiita uhraamaan omaisuuksia.
Vaimonsa ja lapsensa kanssa tullut Patel käytti 18 vuoden säästönsä. Isä tuki muuttoa myymällä perheen maata.
Suomeen tulo maksaa kättelyssä 20 000–30 000 euroa. Lukukausimaksu vie pyöreästi kymppitonnin, saman verran on varattava vuoden elinkustannuksiin. Päälle tulevat matkat ja mahdolliset maksut koulutusagentille.
Monet opiskelijat ovat Suomeen tullessaan raskaasti velkaantuneita.
Nepalilainen loukussa Suomessa
Miehensä kanssa Suomeen tullut Rikita lainasi 30 000 euroa vanhemmiltaan ja sukulaisiltaan. Hän lupasi, että alkaa lyhentää velkaa puolen vuoden kuluttua.
– Nepalissa autetaan sukulaisia ja lainataan rahaa, josta maksetaan korkoa. Uskoin, että voisin löytää osa-aikatyön ja maksaa velkani vähitellen pois.
Toisin kävi. Rikita ei ole kyennyt lyhentämään lainaa reilun vuoden aikana lainkaan.
Rikitan täytyy pian lainata lisää, sillä joulukuussa pitäisi maksaa lähes 10 000 euron lukukausimaksu. Muuten hän voi menettää opiskeluoikeuden ja sen myötä oleskeluluvankin.
Avaa kuvien katselu
”He eivät kertoneet mitään siitä, miten vaikeaa elämä voi olla opiskelijana, jos ei löydä töitä ja pysty rahoittamaan elämäänsä”, Rikita kertoo koulutusagenttien toiminnasta. Kuva: Silja Viitala / Yle
Nepalista tuodut säästöt loppuivat puoli vuotta maahantulon jälkeen. Rahat eivät riittäneet enää vuokraan ja ruokaan.
– Tapasin koulun papin, joka neuvoi ruoka-apuun. Kävin siellä pari kertaa viikossa. Siitä oli suuri apu, Rikita kertoo.
Rikita ja hänen miehensä elävät nyt lähinnä 750 euron Kela-tuella, jonka kielikoulutuksessa oleva puoliso saa. Rikita on tehnyt satunnaisia siivoustöitä.
Suomeen tulevan opiskelijan tulee osoittaa, että hänen tilillään on 9 600 euroa vuoden elinkustannuksiin, jotta voi saada oleskeluluvan.
– Se riittää käytännössä puoleksi vuodeksi ja sitten he alkavat hakea apua, yliopistopappi Sonja Jakobsson sanoo.
Varallisuusvaatimusta myös kierretään esimerkiksi lainaamalla rahat hakuprosessin ajaksi, jonka jälkeen ne palautetaan.
Tällöin opiskelija voi todellisuudessa olla rahaton ja elää velaksi.
Opiskelijat pelkäävät karkotusta
Yle haastatteli toistakymmentä ulkomaista opiskelijaa. He eivät uskalla puhua ahdingostaan nimillään ja kasvoillaan.
Poikkeuksia ovat etunimellään esiintyvä Rikita sekä Bhavesh Patel.
Avaa kuvien katselu
Patelin tilanne viimein helpottui, kun hän pääsi keittiöapulaiseksi maanmiehensä Mohit Shokeenin ravintolaan Savonlinnassa. Kuva: Janne Järvinen / Yle
Monet pelkäävät maasta karkotusta.
Pari vuotta sitten Maahanmuuttovirasto Migri aloitti ulkomaisia opiskelijoita koskevan jälkivalvonnan.
Oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos opiskelija esimerkiksi hakee toistuvasti toimeentulotukea tai jos opinnot eivät etene.
Tänä vuonna peruuttamisharkintaan on otettu jo yli tuhat opiskelijan oleskelulupaa. Keskimäärin yli puolet harkintaan otetuista luvista myös perutaan.
Karkotuspelko pahentaa opiskelijoiden ahdinkoa.
”Ei tätä voi eettisesti jatkaa näin”
Sonja Jakobssonin mukaan Suomen koulutusrekrytointi luo nykyisellään myös laitonta maahantuloa, työvoiman riistoa ja jopa seksuaalista hyväksikäyttöä.
– Se on erittäin hälyttävää. Ei tätä voi eettisesti jatkaa näin, yliopistopappi sanoo.
Avaa kuvien katselu
Yliopistopappi Sonja Jakobsson valmisteli lokakuussa lahjoitettujen talvivaatteiden jakoa ulkomaalaisille opiskelijoille Helsingin Kalliossa Seurakuntien talolla. Kuva: Silja Viitala / Yle
Erityisen haavoittuvia ovat yksin tulleet nuoret naiset. Rahapulassa he voivat solmia tekaistuja avioliittoja tai joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi vastineeksi asunnosta. Yle on keskustellut kahden sellaisen opiskelijan kanssa, joilla on tällaisia kokemuksia.
Pappi Jakobssonia ahdistaa opiskelijoiden kohtalo.
– Opiskelijat eivät ole tätä varten ottaneet suuria velkoja ja sukulaiset myyneet maita. Tulleet tänne menettääkseen omaisuutensa ja elämänhallintansa. Ja heillä on mukanaan paljon lapsia.
Opiskelijoiden on hyvin vaikea ansaita Suomessa kymmeniätuhansia euroja opintojen ohessa, Jakobsson sanoo.
Hänen mielestään olisi parempi, että suurin osa lukukausimaksuista olisi katettu jo tänne tullessa säästöillä tai niitä varten voisi saada tuntuvia stipendejä.
Elämiseen tarkoitetut varat pitäisi lukita suomalaiselle pankkitilille, jotta niitä ei voisi heti palauttaa, jos ne on lainattu.
Koulutusagenttien käyttöä Jakobsson ei sallisi lainkaan.
– Ne luovat enemmän uhreja kuin menestystarinoita.
”Älä usko koulutusagentteja”
Avaa kuvien katselu
Kaikesta huolimatta Rikita ajattelee, että hänen kannatti tulla Suomeen. Kuva: Silja Viitala / Yle
Paluu kotimaahan tyhjin käsin ei ole monille todellinen vaihtoehto. Kymmenientuhansien eurojen veloista selviäminen voi olla mahdotonta lähtömaan tuloilla.
Vaikka Rikita on suistunut Suomessa köyhyyteen, hän ei silti pidä tänne tuloaan virheenä.
– En sanoisi niin. Olin innoissani, koska olin kuullut paljon hyvää Suomesta ja täällä on hyvä sosiaaliturva. Kaikki on muuten hyvin, mutta vakaita työpaikkoja ei ole tarpeeksi.
Hän antaa Suomeen opiskelemaan aikoville nepalilaisille neuvon.
– Älkää uskoko pelkästään konsulttien tai koulutuksen tarjoajien puheita.
Katso MOT-dokumentti Huijaus nimeltä Suomi Yle Areenassa:
