Musiikki|Kokoelmassa on Sibeliuksen kirjeenvaihtoa, nuottikäsikirjoituksia ja esimerkiksi kieltolain aikainen resepti laatuviineihin Kauppatorin apteekista.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Galleristi ja mesenaatti Rolando Pieraccini on myynyt ainutlaatuisen Sibelius-kokoelmansa Åbo Akademin säätiön Sibelius-museolle Turkuun.
Kokoelma sisältää 239 kohdetta, kuten Sibeliuksen omakätisiä kirjeitä ja nuottikäsikirjoituksia.
Pieraccini lahjoitti kokoelman Kansallismuseolle vuonna 2018, mutta museo ei ole välttämättä pystynyt täyttämään kaikkia lahjoituksen ehtoja remontin vuoksi.
Kokoelman arvo huutokaupassa olisi luultavasti satojatuhansia euroja.
Merkittävä galleristi, bibliofiili ja mesenaatti Rolando Pieraccini on saanut ainutlaatuisen Sibelius-kokoelmansa yllättäen takaisin Kansallismuseolta ja myynyt sen uusilla hankinnoilla täydennettynä Turkuun Åbo Akademin säätiön Sibelius-museolle.
Pieraccinin kokoelma sisältää nykyisin 239 kohdetta, esimerkiksi Sibeliuksen omakätisiä kirjeitä ja nuottikäsikirjoituksia.
Kokoelma lahjoitettiin Kansallismuseolle vuonna 2018, jolloin siitä järjestettiin näyttely. Samalla kokoelmasta julkaistiin näyttävä kirja.
”Alkuperäiset lahjoitusehdot pystyttiin toteuttamaan, mutta sitten alkoi tulla työläitä lisätoiveita ja päädyimme yhdessä tähän ratkaisuun”, intendentti Jouni Kuurne kertoo puhelimitse.
”Kokoelma palautettiin yhteisymmärryksessä Kansallismuseon kanssa”, Rolando ja Siv Pieraccinin säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Viertola vahvistaa HS:lle.
Entä Åbo Akademin säätiön saamat ehdot kaupalle?
”Ehdot ovat sellaiset että niiden kanssa hyvin elämme. Seuraavaksi aineisto digitoidaan, arkistoidaan ja myöhemmin se tukee merkittävästi näyttelytoimintaamme”, Åbo Akademin säätiön museojohtaja Teemu Kirjonen kertoo puhelimitse.
Sibelius-museolla on Kansallisarkiston ja Kansalliskirjaston ohella jo valmiiksi erittäin merkittävä Sibelius-kokoelma, jota museon perustaja Otto Andersson keräsi 1890-luvulta lähtien.
Pieraccini on esitellyt merkittävää kokoelmaa vuosikymmenien mittaan tutkijoille, ja siitä on kopioita myös muissa arkistoissa.
Alkuperäiset kirjeet ja nuottikäsikirjoitukset ovat kuitenkin ainutlaatuisia dokumentteja, ja huutokaupassa kokoelman arvo laskettaisiin luultavimmin sadoissatuhansissa euroissa. Tutkimuksellisesti onkin erinomaista, että kokoelma pysyy yhtenäisenä ja vastuullisissa käsissä.
Kokoelman helmi on laaja kirjeenvaihto kustantaja Robert Lienaun kanssa. Se paljastaa esimerkiksi, että Sibelius ehdotti Pohjolan tyttären nimeksi ”Wäinämöistä” heinäkuussa 1906.
Suuri merkitys on myös Sibeliuksen kirjeillä metronomimerkintöineen levytuottaja Walter Leggelle ja Sir Thomas Beechamille levytysprojekteja varten.
Jean Sibeliuksen valokuva omistuskirjoituksella sekä tärkeä kirje levytuottaja Walter Leggelle. Kirje sisältää neljännen sinfonian levytysohjeita 1. helmikuuta 1935. Kuva: Rolando Pieraccinin Sibelius-kokoelma
Rolando Pieraccinin kokoelmasta: Jean Sibelius kertoo kahdeksannesta sinfoniastaan kirjeessä elokuussa 1945. Hän oli luvannut Britannian ensiesityksen Basil Cameronille. Kuva: Rolando Pieraccinin Sibelius-kokoelma
Kokoelman uusiin hankintoihin kuuluu englanninkielinen kirje, jossa Sibelius tähdentää sittemmin kadonneen kahdeksannen sinfonian olleen ”valmis” jo monta kertaa, mutta hän ei ollut siihen vielä tyytyväinen.
Kirje on päivätty 29. elokuuta 1945, jolloin säveltäjä oli 79-vuotias. Sibelius kertoi yksityisesti myös polttaneensa sinfonian, joskin sen sävellysvuosilta on varsin runsaasti luonnosmateriaalia.
Kokoelmassa on myös nuottikatkelmia, valokuvia, ravintolalaskuja ja kieltolain aikainen resepti Kauppatorin apteekkiin: ”10 pl. Whisky, 10 pl. Sauternes. Hyviä merkkejä.”
Kieltolain aikaan apteekeissa oli lopulta mittava valikoima laatuviinejä ja muita alkoholijuomia, joita määrättiin reseptillä ”lääkinnällisiin tarkoituksiin”.
Maanantaina 8.12.2025 on suomalaisen musiikin päivä ja Sibeliuksen 160-vuotispäivä.
Lue lisää: Mystinen italialaismies opetti ja tiskasi Suomessa 1965 –sitten hän rikastui ja keräsi suuret Sibelius-, Mannerheim- ja taidekokoelmat.