Moni asia oli suomalaistähden puolella.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Alisa Vainio juoksi Valencian maratonilla Espanjassa sunnuntaina uuden Pohjoismaiden ennätyksen 2.20.48.
Tilastoguru Mirko Jalava kertoo, että kyseessä on ensimmäinen kerta koskaan, kun yleisurheilun olympialajissa Suomessa naisten kauden kotimainen kärkitulos on kovempi kuin miehillä.
Miesten kärkitulos Suomessa 2025 on Julius Taskisen 2.20.54, joka on Pohjoismaiden listalla vasta sijalla 25.
Suomen juoksijatähti Alisa Vainio juoksi uuden Pohjoismaiden ennätyksen 2.20.48 Valencian maratonilla Espanjassa sunnuntaina.
Suoritus on kerännyt rutkasti ihailua ja kunnioitusta. Vainio oli tasokkaan naisten kilpailun neljäs ja kesti jalkaansa tulleen kivuliaan verinaarmun urheasti.
Tilastoguru Mirko Jalava vahvistaa, että kyseessä on ensimmäinen kerta koskaan, kun yleisurheilun olympialajissa Suomessa naisten kauden kotimainen kärkitulos on kovempi kuin miehillä.
– Voisin periaatteessa ajaa kyselyn tietokantaan varmistaakseni asian, mutta en viitsi. Ei vain ole mahdollista, että näin olisi käynyt aiemmin.
Tilastopaja-verkkopalvelua pyörittävälle Jalavalle ei tuli mieleen toista yleisurheilulajia, missä asialla voisi edes spekuloida.
– Maraton on ainoa, jossa näin voi käydä. Edes puolimaratonilla ei ole tehty suhteessa yhtä kovia tuloksia. Ratajuoksuissa ei ole oltu lähelläkään.
Jalava huomauttaa, että miesten kärkitulos Suomessa 2025 on verraten heikko.
– Julius Taskisen 2.20.54 on Pohjoismaiden listalla sijalla 25 tällä hetkellä. On aika uusi juttu, että Suomen tasoisessa yleisurheilumaassa juostaan näin heikkoja maratonin kärkiaikoja.
Vainion juoksema aika on kaikkien maiden kärkitulosten tämän vuoden listalla seitsemäntenä, Taskisen miesten tulos sijalla 81 Jalavan mukaan.
– Edellinen mielestäni kunnollinen kärkitulos Suomessa on kaudelta 2021, kun Arttu Vattulainen juoksi 2.13.29. Jos katsoo pidemmälle taaksepäin, huonoinakin vuosina kärkitulos on ollut 2.17-alkuinen.
Alisa Vainio oli viides Tokion MM-kisoissa elokuussa. Kuva: Daniel Bengtsson / Alamy Live News / All Over Press
Säännön vahvistava poikkeus on 2015, jolloin kauden kärkitulos miesten maratonilla Suomessa painui 2.24:n päälle. Silloinkin naisten kärkitulos oli yli kahdeksan minuuttia hitaampi. Teini-ikäinen Alisa Vainio juoksi 2.33.24 tuolloin.
– Sitä olemme tällä toimistolla kovasti miettineet, että miksi miesten maratonilla on niin vähän yrittäjiä nykyään? Muista pohjoismaista kyllä löytyy, Jalava ihmettelee.
– Jossain on vikaa, kun kotimaisia kärkituloksia juoksevat miehet, joilla on hölkkätausta. He eivät siis ole niitä, jotka ovat tähdänneet huipulle nuoresta asti. Ja jos muihin pohjoismaihin vertaa, meiltä puuttuvat myös maahanmuuttajataustaiset maratoonarit.
Tilastoguru tietää, että Valencia on otollinen paikka ennätyksille. Esimerkiksi Norjaa edustava Awet Nftalem Kibrab sijoittui miehissä kolmanneksi ja juoksi 2.04.24 sunnuntaina. Aika on miesten PM-kärki tänä vuonna.
– Reitti on tasainen, siinä ei ole korkeusvaihteluita. Tuulta on aika vähän ja sunnuntaina 12–13 asteen lämpötilakin oli optimaalinen.
Jalavan yhteenveto on, että Vainion historiallinen saavutus oli myös sattumien summa.
– Hänen aikansa on kova, ei mitään pois siitä. Mutta se, että myös miesten kotimainen kauden kärkitulos jäi jalkoihin, vaati positiivisten sattumien summaa.
Voiko tilanne muuttua tämän vuoden puolella vielä?
– Teoriassa voi, kun Malagassa juostaan maraton ensi sunnuntaina. Luin Ylen jutusta, että Julius Taskinen, joka muuten on myös Alisa Vainion manageri, on lähdössä yrittämään sinne. Mutta tiukille menee joka tapauksessa.