Kelan hallitus joutuu miettimään sitä, miten se käsittelee pääjohtajan mahdollista irtisanomista tämän ollessa sairauslomalla, kirjoittaa politiikan toimittaja Hannu Tikkala.
Avaa kuvien katselu
Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen sairauslomaa jatkuu aina vuodenvaihteeseen asti. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle
Kelan hallitus joutui viime perjantaina hankalaan paikkaan, kun uutiset pääjohtaja Lasse Lehtosen sairastumisesta tulivat julkisuuteen.
Hallitus oli aiemmin laittanut liikkeelle selvityksen laitoksen johtamisesta, kun erilaisia tietoja Lehtosen toiminnasta oli tullut julkisuuteen. Lehtosen kerrotaan muun muassa tulleen myöhässä useisiin kokouksiin, kadonneen Tallinnan työmatkalla ja matkustaneen Brysseliin sairauslomalla.
Psykologi Ilona Rauhalan selvitys voi pahimmillaan johtaa pääjohtajan irtisanomiseen, sillä sen taustamotiivina olivat julkisuudessa liikkuneet erilaiset väitteet. Ylen tietojen mukaan selvitys valmistuu ensi viikon alussa Kelan hallituksen kokoukseen.
Mikäli selvitys toteaa, että Kelan johtamisessa on ollut suuria ongelmia, hallitus todennäköisesti ei voi kuin todeta luottamuksen pääjohtajaan loppuneen. Tällaisessa tilanteessa hallitus voi tehdä esityksen valtuustolle pääjohtajan irtisanomisesta.
Kelan hallitus on kuitenkin päättänyt, ettei se tee henkilön työsuhteeseen kohdistuvia päätöksiä tämän ollessa sairauslomalla. Tilanne voi johtaa siihen, että hallituksella on perustellut syyt tehdä esitys irtisanomisesta, mutta sairausloman takia tähän ei päädytä.
Rokkana sopassa on myös se, että hallituksen toimikausi loppuu vuodenvaihteessa. Kelan uusi hallitus saanee asian pöydälleen heti uudenvuoden jälkeen, koska Lehtosen sairauslomaa on jatkettu vuodenvaihteeseen asti.
Lehtosen jatko riippuu hallituspuolueista
Lehtonen nousi Kelan pääjohtajaksi perussuomalaisten ehdokkaana, jota kokoomuksen valtuutetut tukivat. Alun alkaen Kelan hallitus esitti virkaan virkamiestaustaista Heli Backmania, jotta pääjohtajavalinnassa olisi mukana myös puoluepolitiikan ulkopuolelta tulleita ehdokkaita.
Lopulta Kelan hallituksen ja valtuuston jäsenistä koostuva valintaryhmä päätyi esittämään toiselle haastattelukierrokselle Elina Pylkkästä, Arto Satosta, Annika Saarikkoa ja Lasse Lehtosta.
Näin kaikilla suurilla puolueilla oli oma suosikkinsa kisassa. Demarit kannattivat Pylkkästä, kokoomuslaiset Satosta, keskustalaiset Saarikkoa ja perussuomalaiset Lehtosta.
Monien käänteiden jälkeen perussuomalaiset ja kokoomuslaiset päättivät ajaa virkaan Lehtosta ja enemmistön turvin onnistuivat aikeissaan.
Nyt noin kahdeksan kuukautta valinnan jälkeen perussuomalaisten ja kokoomuksen hallituksen ja valtuuston jäsenet ovat jälleen valinnan edessä. Mahdollisesta irtisanomisesta päättää Kelan valtuusto hallituksen esityksestä, ja hallituspuolueilla on enemmistö Kelan valtuustossa.
Iltalehden tietojen perusteella kokoomuksessa ollaan aiempaa kriittisempiä Lehtosen toimintaa kohtaan. Ylen tietojen mukaan kokoomuksessa ei kuitenkaan ole varsinaisesti käyty keskusteluja puolueen linjasta asiassa, vaan tilannetta seurataan rauhassa.
Kokoomuksessa ollaan pahoillaan Kelan hallituksen puheenjohtajan Vertti Kiukaan tiedottamisesta ja siitä, että hänen sanomisistaan on tullut uutisia Kelan ja Lehtosen tilanteesta.
Tilanne kuitenkin antaa suuren painoarvon selvitykselle ja sen johtopäätöksille Kelan johtamisesta.
Erottamisen kynnys on korkea
Pääjohtajalla on virkasuhde Kelaan, mikä tarkoittaa mahdollisen irtisanomisen olevan korkean kynnyksen takana. Tämän takia selvityksestä pitää löytyä hyvin perusteltuja syitä irtisanomiseen, mikäli tähän lopulta päädytään. Esimerkiksi sairaus tai vamma eivät käy syyksi erottamiselle.
Kelan toimintaa ei voikaan tässä mielessä verrata esimerkiksi pörssiyhtiöön, jossa hallitus voi luottamuksen loppuessa irtisanoa toimitusjohtajan halunsa mukaan.
Yksi merkittävä tekijä kokonaisuudessa on se, että Kelan valtuusto koostuu poliitikoista. Pääjohtajan valinnassa puoluepoliittiset intohimot löivät yli äyräiden puolin ja toisin.
Tällä kertaa olisi toivottavaa, että ratkaisu tehtäisiin Kelan etu edellä.