
Australia kieltää sosiaalisen median tilit alle 16-vuotiailta tietyillä somealustoilla 10. joulukuuta lähtien. Vastuu on somealustoja ylläpitävillä yhtiöillä: jos ne eivät huolehdi ikärajan noudattamisesta ”kohtuullisella tavalla”, niitä uhkaavat miljoonasakot. Sääntelyn kohteena ovat esimerkiksi Youtube, X, Facebook, Instagram, Tiktok, Snapchat, Reddit ja Threads. Tarkoitus on suojata lapsia ja nuoria haitalliselta sisällöltä, kuten kiusaamiselta, itsetuhoisuuteen kannustavalta sisällöltä sekä seksuaaliselta väkivallalta.
Australian lainsäädäntö taitaakin tiukkuudessaan olla ensimmäinen laatuaan, mutta muissakin länsimaissa on viime vuosina herätty älypuhelinten nuorille ja lapsille aiheuttamiin haittoihin, ja esimerkiksi kännyköiden käyttöä kouluissa on alettu rajoittaa. Esimerkiksi Ranskassa 11–15-vuotiaiden koululaisten pitää laittaa kännykät lokeroon koko koulupäivän ajaksi.
Suomessa vastikään Espoon kaupunki kertoi tiukentavansa mobiililaitteiden käyttöä koskevia linjauksiaan yläkouluissa: ensi vuoden alusta lähtien omien mobiililaitteiden käyttö sallitaan jatkossa yhdellä välitunnilla. Tänä vuonna elokuussa Suomessa tuli voimaan laki, joka kieltää oppilailta mobiililaitteiden käytön oppituntien aikana. Opetuksen järjestäjät saavat itse päättää laitteiden säilytyksestä oppitunneilla sekä käytöstä ja säilytyksestä muuna kouluaikana.
Vielä muutama vuosi sitten tällaista yleistä sääntelyä pidettiin Suomessa jos nyt ei mahdottomana, niin ainakin hyvin vaikeana toteuttaa. Näin oli, vaikka sekä lasten vanhemmat että opettajat ovat tienneet jo kauan, että älylaitteen räplääminen läpi koulupäivän ei tee hyvää kenellekään. Kodeissa monet vanhemmat ovat jo pitkään pyrkineet rajoittamaan lasten ruutuaikaa, mutta kaikkiin Suomen kouluihin ulottuva sääntely saatiin vasta tänä vuonna.
Mikä muutti asenteet ja tunnelman?
Siihen on monta syytä. Suomessakin keskustelua kiihdytti yhdysvaltalaisen Jonathan Haidtin kirja The Anxious Generation eli Ahdistunut sukupolvi (Terra Cognita), joka ilmestyi vuonna 2024. Haidtin teesi oli, että älylaitteiden yleistynyt käyttö on lisännyt nuorten ahdistuneisuutta epidemiaksi asti. Haidtin väitteitä myös kritisoivat monet. Kriitikoiden mielestä nuorten mielenterveyden heikentymisen todelliset syyt saattavat jäädä selvittämättä, jos syypääksi nimetään vain tekniikka.
Haidt nosti kuitenkin tärkeän asian vahvasti agendalle ja puheenaiheeksi.
Kirjan herättämän kiinnostuksen vanavedessä myös suomalaiset tutkijat pääsivät julkisuuteen kertomaan siitä, mitä tutkimus on saanut selville älylaitteista ja niiden vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. (Tästä kesällä 2024 kirjoittamastani jutusta löytyy linkki muutamaan tutkimukseen.)
Kolmas syy asennemuutokseen on ollut kiinalaisen Tiktok-palvelun suosion kasvu nuorten keskuudessa. Tiktokin algoritmi on erityisen koukuttava. Monille aikuisille Tiktok on vieraampi somealusta kuin vaikkapa Facebook tai Instagram ja siksi pelottavampi. Alustalla toki julkaisevat ihan asiallista sisältöä myös niin sanotut perinteiset mediat, myös Tekniikan Maailma. Vuoden 2024 lopussa yli puolelle 13–18-vuotiaista nuorista Suomessa Tiktok oli tärkein uutiskanava.
Ehkä suurin syy tunnelman ja ilmapiirin muutokseen on kuitenkin aika.
Kun autot yleistyivät, ei niissä ensin ollut turvavöitä, eikä liikenteessä nopeusrajoituksia. Kun uusia sääntöjä ensi kerran ehdotettiin, osa piti moista sääntelyä tiukkapipoisena, turhana, ja jopa vaarallisena.
Uuden, hyödyllisen ja hauskan teknologian sääntely herättää aina intohimoja. Vie aikansa, ennen kuin kiehtovan teknologian haitat paljastuvat ja sääntöjä käyttöön aletaan kaivata. Suomessa koulujen oppituntien yleisen kännykkäkiellon olisi voinut säätää jo aiemmin, mutta hyvä, että se nyt on olemassa. Järki voittaa vähitellen ja älylaitteiden turvavyöt yleistyvät.
Toimiiko Australian somesääntely, ja pitäisikö siitä ottaa oppia? Isot somealustoja pyörittävät yhtiöt sanovat, että lapset ja nuoret saattavat siirtyä vaarallisemmille, vähemmän kontrolloiduille alustoille ja että ikäraja eristää nuoret yhteisöistä. Maan lainsäätäjät sanovat, että sääntelyä voi kyllä laajentaa, jos näin käy. Australialaisten sääntelyn vaikutuksia on kiinnostavaa ja tärkeää seurata.