Puunjalostusyhtiö tilasi toimitus­johtajansa naisystävältä maalauksia. Kuvataideakatemian dekaani ei näe tapauksessa ongelmaa, brändiasiantuntija taas pitää sitä eettisenä rikkomuksena.

Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra katsoo suoraan kameraan. Miehellä silmälasit ja sininen kauluspaita.

Avaa kuvien katselu

Ville Kopra on puunjalostusyhtiö Versowoodin toimitusjohtaja sekä omistaja. Kuva: Versowood

  • Puunjalostusyhtiö Versowoodin toimitusjohtaja tilasi yhtiölle taidetta kumppaniltaan, somevaikuttaja Vilma Peltoselta.
  • Viestinnän professori Vilma Luoma-aho pitää tekoa eettisenä virheenä ja huonona viestinä yhtiön arvoista.
  • Taideyliopiston dekaanin mukaan yrityksillä on oikeus hankintoihinsa, mutta ammattilaisen käyttö olisi suotavaa.

Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.

– Kyllä tätä meidän yhteiskunnassamme pidetään jonkin asteisena eettisenä normirikkomuksena, sanoo viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aho.

Kysyimme yritysbrändeihin erikoistuneelta Luoma-aholta, millaista viestiä puunjalostusyhtiö Versowoodin tuore taidehankinta välittää.

Yritys nousi otsikoihin, kun sen toimitusjohtaja Ville Kopra saapui lauantaina Linnan juhliin yhdessä somevaikuttaja Vilma Peltosen kanssa.

Peltonen kertoi Instagramissa marraskuussa, että hän oli saanut keväällä Versowoodilta toimeksiannon maalata kymmenen isoa teosta Versowoodin uuden konttorin tiloihin Vierumäelle. Ylellä ei ole tiedossa, oliko pariskunta jo tuolloin yhdessä.

– Muutama viikko sitten tilaustyöt matkasivat määränpäähänsä, Peltonen kirjoitti 17. marraskuuta.

Peltosen omilla verkkosivuilla kaksi Versowoodille maalattua maalausta ovat hinnaltaan 3­ 000 euroa kumpikin.

”Jonkinasteinen eettinen prosessivirhe”

Luoma-aho pohtii, onko Versowoodin toimitusjohtaja ymmärtänyt, miltä asia näyttää ulospäin. Versowood ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle.

Mielikuva yrityksen toiminnasta leviää Luoma-ahon mukaan nopeasti.

– Eri asia olisi ollut, jos nämä kuvat olisi tuottanut jonkun paikallisen yläkoulun taidekilpailun voittajat. Siinä olisi tarina, jossa on logiikkaa, Luoma-aho sanoo.

Yritysten kaikki ulospäin näkyvät valinnat ovat Luoma-ahon mukaan viestejä siitä, millaisilla arvoilla yrityksessä tehdään päätöksiä.

– Länsimaisissa, demokraattisissa ympäristöissä tämä voidaan katsoa jonkinasteiseksi eettiseksi prosessivirheeksi, toteaa Luoma-aho Versowoodin hankinnasta.

”Yrityksillä on täysi oikeus”

Taideyliopiston kuvataideakatemian dekaanin Leevi Haapalan mukaan jokainen yksityinen yritys voi toimia haluamallaan tavalla.

– Niillä on siihen täysi oikeus, hän sanoo.

Haapala kuitenkin kannustaa yrityksiä luottamaan ammattitaiteilijoiden ja kuraattoreiden apuun taidehankintoja ja tilausteoksia tehtäessä.

Suomalaisella taiteella voisi olla yritysten julkisissa tiloissa valtavan iso merkitys, Haapala muistuttaa.

– Tässä on ollut kuitenkin ymmärrystä siitä, että taidesisällöt seinillä olisi se oikea suunta, Haapala pohtii.

Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra ja somevaikuttaja Vilma Peltonen saapuivat yhdessä Linnan juhliin.

Lokakuussa julkaistulla videollaan Vilma Peltonen kertoo aloittaneensa maalaamisen noin vuosi sitten. Hän on aiemmin tunnettu sosiaalisessa mediassa muun muassa hyvinvointi- ja joogasisällöistään.

Puunjalostusyhtiö Versowood liputtaa konsernin nettisivuilla suomalaisen työn puolesta. Konsernin liikevaihto on yli puoli miljardia euroa.

Taide-mesenaateilla on ollut tärkeä rooli Suomessa

  • Mesenaatti tukee lahjakasta taiteen tekijää ja hänen työtään taloudellisesti ja hankkii itselleen arvotaidetta.
  • Suomessa yrityksillä on pitkä historia taiteen ja taiteilijoiden tukemisessa.
  • Ehkä tunnetuin suomelainen taide-mesenaatti on Mäntän paperitehdasta johtanut Serlachiuksen suku. G. A. Serlachius löysi 1800-luvun lopulla nuoren Akseli Gallen-Kallelan ja Emil Wikströmin ja tuki heitä rahallisesti ja tilausteoksilla.