Kun suuri hallituspuolue vastustaa miljardihanketta, sitä on vaikea saatella pientenkään karikoiden läpi, kirjoittaa politiikan toimittaja Jyrki Hara.
Avaa kuvien katselu
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan ratahanke toteutuu joka tapauksessa. Arkistokuva lokakuulta 2025. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Kokoomuksen ja perussuomalaisten erimielisyys länsiradan mielekkyydestä sai uusia kierteitä, kun Kirkkonummen valtuusto hylkäsi suunnitelman osaltaan maanantaina.
Pitkään on ollut tiedossa, että perussuomalaiset eivät niin kutsuttua tunnin junaa halua. Samalla kyseessä on pääministeripuolue kokoomuksen ja turkulaisen pääministerin Petteri Orpon sydämen asia.
Asetelma on hankala ja johtaa lähes koomiseen julkiseen riitelyyn hallituspoliitikkojen kesken.
Radan rakentamisen edistämisestä on sovittu hallitusohjelmaa myöden, mutta perussuomalaisten edistämistyö on ollut näennäistä. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) on näyttänyt keskittyvän koko hankkeen suistamiseen raiteiltaan.
Toteutuessaan raidesatsaus olisi jättimäinen, jo ensimmäisessä vaiheessaan toista miljardia euroa maksava infrahanke: lopputuloksena nopeampi junayhteys Helsingistä Turkuun.
Kirkkonummen osuus länsiradasta olisi pienin: vain 15 miljoonaa euroa ensivaiheen yhteensä 1,3 miljardin kokonaiskustannuksista.
Tämä ei estänyt ministeri Rannetta ilmoittamasta välittömästi Kirkkonummen kielteisen päätöksen jälkeen, että koko paketti on kaatunut. Ranteen mukaan valtion ja osakaskuntien välinen sopimus ei enää ole voimassa, kun yksi kunta sen kerran torjui.
Ranteen mielestä on selvää, että valtion rahoitusosuudesta on jo sovittu, eikä lisää rahaa tipu. Hanke voi edetä vain, jos Kirkkonummen puuttuva osuus löytyy muilta osakaskunnilta.
Kokoomuksesta ehätettiin ilmoittamaan, että Ranne puhuu omiaan. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan väite osakassopimuksen kaatumisesta ei ole hallituksen kanta, kun siitä ei hallituksessa ole Kirkkonummen päätöksen jälkeen edes ehditty keskustella.
Tämä keskustelu on tarkoitus kuulemma käydä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa vasta sitten, kun myös Salo ja Lohja ovat ottaneet osakassopimukseen ensi viikon maanantaina kantaa.
– Valtion ja kuntien välinen sopimus ei ole mihinkään rauennut, toisin kuin jotkut ovat julkisuudessa sanoneet, todisti myös pääministeri Petteri Orpo Ylen haastattelussa Lulu Ranteen nimeä mainitsematta.
Lulu Ranne puolestaan muistutti, ettei Grahn-Laasonen ole edes talouspoliittisen ministerivaliokunnan jäsen.
Lisärikan rokkaan heitti hallituspuolue RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Hän äänesti Kirkkonummen valtuutettuna länsirataa vastaan maanantaina. Adlercreutz katsoi, etteivät hallitusohjelman kirjaukset sido hänen toimiaan kuntapoliitikkona.
Pääministeri Orpo syytti Adlercreutzia hallitusohjelman vastaisesta toiminnasta.
Kun hallitus edistää riitaisena pitkän aikavälin massiivista rakennushanketta, jonka rahoitus jakaantuu valtion ja useiden kuntien kesken, koko kuvio voi muuttua kansalaisten silmissä sekasotkuksi.
Jos poliittista tahtoa on, Kirkkonummen ratkaisun jäljiltä puuttuvat 15 miljoonaa löydetään epäilemättä suhteellisen vaivattomasti. Tavalla tai toisella. Mutta kun poliittista tahtoa on hallituksen sisällä sekä puolesta että vastaan, asia menee vaikeaksi ja muotoseikoilla on entistä enemmän väliä.
Perussuomalaisetkin ovat sitoutuneet länsiradan ensimmäiseen vaiheeseen hallitusohjelman allekirjoittaessaan. Heidän aito mielipiteensä asiasta on kuitenkin toinen, eivätkä he peittele innostustaan ratahankkeen ajautuessa vaikeuksiin.
Kaiken kohinan keskellä yksi on asiastaan silti varma. Pääministeri Petteri Orpo totesi tiistaina Ylelle, että rata voidaan myös rakentaa Kirkkonummen ohi.
– Rata toteutuu joka tapauksessa, pääministeri linjasi.