- Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi Sysmän kunnanjohtajan potkut. Kuntaliiton mukaan päätös on poikkeuksellinen ja ensimmäinen laatuaan.
- Oikeuden mukaan valtuustolla ei ollut riittäviä perusteita epäluottamukselle, eikä viranhaltijaa voi irtisanoa mielivaltaisesti.
- Päätöksen uskotaan nostavan kunnanjohtajien erottamiskynnystä. Se voi myös vaikuttaa tuleviin johtajasopimuksiin kunnissa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Kunnanjohtajien erottamiskynnys saattaa nousta, jos Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös Sysmän kunnanjohtajan potkuista pysyy voimassa.
Hallinto-oikeus kumosi Sysmän kunnanjohtajan saamat potkut marraskuussa. Hallinto-oikeus katsoi, että Sysmän valtuustolla ei ollut kuntalain mukaisia perusteita kunnanjohtajan irtisanomiselle.
Kuntaliiton juristi Kirsi Lamberg pitää päätöstä poikkeuksellisena. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun epäluottamuksen vuoksi erotettu kunnanjohtaja on voittanut riitauttaessaan potkunsa hallinto-oikeudessa.
– Valtuustolla on laaja harkintavalta arvioidessaan kunnanjohtajan epäluottamusta. On poikkeuksellista, että kuntalain mukainen irtisanomisperuste kumoutuu, sanoo Lamberg.
Lambergin mukaan hallinto-oikeus osoitti nyt valtuuston harkintavallalle rajat.
– Epäluottamuksen perusteita ei ollut riittävästi yksilöity. Perusteet eivät saa olla syrjiviä tai mielivaltaisia. Kunnan pitää toteuttaa hyvää hallintoa, hallintolakia ja oikeusperiaatteita.
Lambergin havaintojen mukaan kunnanjohtajaan liittyviä epäluottamustapauksia on ollut paljon parin viime vuoden aikana. Kuntaliitto ohjeistaa kuntia prosessin toteuttamiseen, mutta epäluottamuksen syyt ovat joka kerta tapauskohtaisia.
– Epäluottamus on hyvin tulkinnanvarainen asia ja se jää tapauskohtaisesti arvioitavaksi.
Sysmän entisen kunnanjohtajan Marketta Kitkiöjoen potkuja ruodittiin kesäkuussa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden suullisessa käsittelyssä. Epäluottamusta ei perusteltu riittävästi
Sysmä kunta perusteli kunnanjohtajan irtisanomista hallinto-oikeudelle kirjallisesti ja suullisesti.
Perusteluiden mukaan kunnanjohtaja vähätteli ja arvosteli luottamushenkilöitä, painosti päätöksentekoon, kohteli eriarvoisesti viranhaltijoita, vuoti luottamuksellisia viestejä ja edusti kuntaa puolisonsa kanssa maakunnallisissa tilaisuuksissa niin, ettei kunnanhallituksen puheenjohtaja tiennyt, millaisia kantoja hän kertoo kunnan puolesta.
Yle on kertonut laajemmin kunnassa vallinneesta epäluottamuksesta vuonna 2023.
Hallinto-oikeus ei pitänyt näitä perusteluita riittävästi yksilöitynä tai luotettavasti selvitettyinä.
Kunnanjohtajaa ei voi irtisanoa mielivaltaisesti
– Demokraattisesti valitulla valtuustollakin pitää olla jotkut rajat. Virkamiehillä on oikeusturva ja virassapysymisoikeus, sanoo julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.
Viranhaltijaa ei voi irtisanoa poliittisista syistä tai siksi, että persoona ei miellytä luottamushenkilöitä.
Voutilaisen mielestä luottamushenkilöillä ei ole kovin kummoista tietotaitoa kunnanjohtamisesta.
– He tekevät mielipiteiden perusteella päätöksiä. Kaikkia asioita ei voida hoitaa kunnassa miten maalaisjärki sanoo vaan myös lainsäädäntöä pitäisi noudattaa.
Voutilainen muistuttaa, että kunnanjohtaja toimii virkavastuulla ja pyrkii viemään asiat laillisessa järjestyksessä eteenpäin.
Avaa kuvien katselu
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen mukaan luottamushenkilöt eivät ymmärrä lainsäädöntöä. Kuva: Jyrki Ojala
– Luottamushenkilöt eivät tyypillisesti ymmärrä tuon taivaallista lainsäädännöstä, joten siinä tilanteessa ei ole mitään perustetta luottamuspulalle, jos kunnanjohtaja pyrkii noudattamaan lainsäädäntöä.
Mitkä ovat sitten riittäviä perusteita kunnanjohtajan epäluottamukselle?
– Irtisanomisen perusteet pitää olla tosiasiallisia ja liittyä kunnanjohtajan tehtävien hoitamiseen. Kunnanjohtajaa ei voi irtisanoa epäasiallisin syin kuten, jos kunnanjohtaja on jostakin syytä aiheuttanut ärsytystä jollekin luottamushenkilölle, kertoo Voutilainen.
Hänen mukaansa käyttäytymiseen liittyvät seikat voivat toimia perusteena, mutta yksittäiset tapahtumat eivät riitä, vaan tapahtumia arvioidaan kokonaisuutena.
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen muistuttaa, että Sysmän kunnanjohtajan tapaus on käsitelty vasta alemmassa oikeusasteessa.
– Korkein hallinto-oikeus sanoo viimeisen sanan. KHO voi päätyä toisenlaiseenkin ratkaisuun, jos se katsoo, että perusteita on ollut riittävästi.
Voutilaisen mukaan kunnanjohtajien erottamiskynnys voi nousta, jos hallinto-oikeuden päätös pitää myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Pelko avoimuuden esteenä
Sysmän kunnassa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöstä on vielä sulateltu eikä kunta ole vielä tehnyt päätöstä siitä, hakeeko se valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Tilannetta mutkistaa se, että erotettu kunnanjohtaja toimii nykyisin kunnanhallituksen toisena varapuheenjohtajana.
Avaa kuvien katselu
Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg (kesk) ja Lilli Karola (Avoin Sysmä) edustivat Sysmän kuntaa Kitkiöjoen oikeudenkäynnissä. Kuva: Marjo Pirilä / Yle
Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg (kesk.) kertoo, että kunnanjohtajan erottamisprosessi on ollut vaikea luottamushenkilöille ja se näkyy myös lopputuloksessa. Luottamuksen menettämistä on vaikea konkreettisesti osoittaa.
Varsinkin kun koko prosessia on leimannut pelko.
– Ihmiset eivät halua tuoda omalla nimellään asioita julki. Meidän oli vaikea saada ihmisiä todistamaan hallinto-oikeuteen emmekä halunneet pakottaa ketään.
Mikä Sysmän kunnanjohtajan erottamisessa meni pieleen?
Eevakaisa Lehtosalo-Lönnbergiä (kesk.) haastattelee Marjo Pirilä.
Lehtosalo-Lönnberg kertoo saaneensa useista kunnista yhteydenottoja asiaan liittyen. Monissa kunnissa arvioidaan nyt tarkemmin, kannattaako kunnanjohtajan erottamisprosessiin lähteä.
– Kuntalain 43 pykälä näyttäytyy nyt toisin silmin. Eihän tämän jälkeen kunnanjohtajia enää eroteta epäluottamukseen perustuen.
Lehtosalo-Lönnberg arvioi, että päätös vaikuttaa myös johtajasopimuksiin. Johtajasopimukset ovat kompensoineet sitä, että kunnanjohtajia on voinut irtisanoa epäluottamukseen perustuen.
– Onko sitten niin, että jatkossa kunnanjohtajia valitaan vain määräaikaisiin tehtäviin, pohtii Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg.