Meteorologi kertoo mistä poikkeuksellisen lumeton sää juontaa juurensa.
Myös Suomen lämpötilat erottuvat muista vastaavista leveysasteista. Arkistokuva. RONI LEHTI
Suomi erottuu tällä hetkellä sääkartalla poikkeuksellisella tavalla: olemme yksi maapallon pohjoisimmista alueista ilman lumipeitettä.
Pohjanmaa muodostaa planeettamme pohjoisimman laaja-alaisen lumettoman alueen, kirjoittaa meteorologi Markus Mäntykannas Forecan blogissa.
Myös lämpötilat erottuvat muista vastaavista leveysasteista. Esimerkiksi Kanadassa ja Siperiassa on paikoin jopa yli 40–50 astetta kylmempää.
Taustalla on marraskuussa tapahtunut stratosfäärin äkillinen lämpeneminen (SSW). Se on laukaissut muutaman viikon viiveellä hyvin kylmän ilmamassan purkauksia eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa.
Voimakkaimmin ilmiö on iskenyt Pohjois-Amerikkaan, Siperiaan ja Kaukoitään.
Vaikka SSW:n tiedetään lisäävän hyytävän talvisään todennäköisyyttä keskileveysasteilla, näin ei käy kaikkialla samanaikaisesti.
Suomessa ja Euroopassa onkin todistettu aivan päinvastaista vaikutusta.
Kun kylmät ilmat ovat valuneet mantereemme itä- ja länsipuolelle, meille on virrannut Pohjois-Atlantin matalapaineiden myötä jatkuvalla syötöllä lauhaa ilmaa lounaasta.
Joulukuun kahdeksan ensimmäisen päivän keskilämpötila on Etelä- ja Lounais-Suomessa vastannut tyypillisiä lokakuun lopun tai loka–marraskuun vaihteen lukemia.
– Tämä on tehnyt hallaa talvihaaveille ja lumipeitteelle, Mäntykannas kirjoittaa.
Lauhoilla lounaisvirtauksilla on karut vaikutukset myös auringonpaisteeseen. Lauhat ja kosteat ilmavirtaukset tuppaavat tiivistymään Pohjois-Euroopan yllä pilviksi, sateiksi ja sumuiksi, joiden taakse aurinko jää piiloon.
Joulukuun kahdeksan ensimmäisen vuorokauden aikana aurinko on paistanut enimmilläänkin vain tunnin.
