Tavoitteemme on, että jokainen elintarvikealan työpaikka on järjestäytynyt, jotta työntekijöiden ääni kuuluu ja edunvalvonta on vahvaa työpaikalla.

Jokaisen elintarvikealan työntekijän etu on, että kaikki työpaikalla kuuluvat oman alan ammattiliittoon. Mitä useampi työntekijä on SEL:n jäsen, sitä enemmän meillä on voimaa neuvotella työnantajan kanssa.

Työpaikkasi on järjestäytynyt, jos:

1. Työntekijät ovat liiton jäseniä
2. Liiton jäsenet ovat aktiivisia
3. Liiton jäsenet ovat valinneet luottamusmiehen
4. Luottamusmies on kouluttautunut ja hänellä on yhteys ammattiosastoon

Työntekijöiden kannattaa järjestäytyä, jotta:

1. Työpaikalla noudatetaan lakia, työehtosopimusta ja muita sopimuksia
2. Työntekijöiden ääni kuuluu ja työntekijät voivat vaikuttaa asioihin
3. Palkoista ja muista työehdoista voidaan sopia työehtosopimusta paremmin

>> Hanki uusi SEL:n jäsen, saat 20 €:n lahjakortin

>> Kertaa tästä: 10 syytä kuulua liittoon

>> Jos et vielä ole SEL:n jäsen, liity nyt liittoon

>> Kutsu SEL:n aluesihteeri kylään työpaikallesi

Kysyimme selliläisiltä, onko työpaikkasi järjestäytynyt?

”Vahvalla työpaikalla ihmiset ovat liiton jäseniä ja puhaltavat yhteen hiileen. Olen tosi iloinen, että meillä uudet nuoret työntekijät ovat liittyneet liittoon ja myös osallistuneet liiton tapahtumiin. Uskon, että viime tes-neuvottelut herättivät ihmisiä ymmärtämään liiton tärkeyden ja merkityksen.” Eeva-Maria

”Järjestäytyneellä työpaikalla lähes kaikki työntekijät kuuluvat liittoon ja luottamusmiehet ovat aktiivisia. On tärkeää, että työpaikan luottamushenkilöt pitävät tiiviisti yhteyttä ja puhuvat asioista avoimesti. Meillä lakot pitivät ja lakko lakolta saimme enemmän ihmisiä mukaan lakkovahdeiksi.” Paavo

”Liiton jäsenyys on muutakin kuin hyviä bileitä, vaikka SEL:n bileet parhaita ovatkin. Järjestäytyneellä työpaikalla ihmiset ymmärtävät, mikä ammattiliitto on, miten se toimii ja mitä se tekee. Ihmiset ovat kiinnostuneita omista asioistaan ja valmiita toimimaan sen eteen, että asiat muuttuvat paremmiksi.” Noora

”Voin ylpeänä sanoa, että työpaikkani on järjestäytynyt. Meillä järjestäytymisaste on lähes 100 % ja porukka on aktiivinen ja yhtenäinen. Yhteistyö työnantajan kanssa toimii hyvin. Tulin mukaan toimintaan ammattiosaston kautta ja nyt toimin puheenjohtajana ja varapääluottamusmiehenä.” Toni

”Järjestäytyneellä työpaikalla noudatetaan lakia ja tessiä. Se vaatii sen, että työpaikalla on riittävästi aktiivisia jäseniä, jotka tietävät oikeutensa sekä osaavat luottamusmiehet, jotka puuttuvat asioihin, jos on tarvis. Pääluottamusmiehenä saan kiertää toimipisteitämme ja jutella ihmisten kanssa, nautin siitä.” Hanna

”Järjestäytyneellä työpaikalla vuoropuhelu työntekijöiden ja työnantajan kanssa toimii. Meillä tilanne on hyvä. Toimin osaston luottamusmiehenä ja meillä on hyvä ja aktiivinen luottamusmiesporukka, johon kuuluu pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen lisäksi osastojen luottamusmiehet.” Kirsi

”Maahanmuuttajataustaisille ihmisille ammattiliitto saattaa olla vieras juttu. On tärkeää käydä heidän kanssaan läpi, miksi liiton jäsenyys on tärkeä. Meillä lakot pitivät hyvin. Työpaikan vahvuus tulee siitä, että mahdollisimman moni työntekijä on liiton jäsen ja valmis puolustamaan omia oikeuksiaan.” Henna

”Työpaikkani on järjestäytynyt ja vahva. Meillä on avoin ja positiivinen henki ja työnantaja kuuntelee työntekijöitä. Meillä on tuotannossa kerran kuukaudessa työnantajan, pääluottamusmiehen ja osaston luottamusmiehen kanssa palaveri, jossa käydään asioita läpi. Siitä tulee olo, että työnantaja aidosti haluaa kuulla meitä.” Katja

”Kun julkaisimme kevään lakkojen lakkovahtien vuorolistat, ne täyttyivät saman tien. Se kertoo minusta sen, että työpaikkani on järjestäytynyt. Meillä on korkea työntekijöiden järjestäytymisaste ja uudet työntekijät liittyvät liittoon. Se vaatii töitä, mutta on sen arvoista.” Tero

”Pidimme tes-neuvottelujen aikaan työhuonekunnan kokouksia, joissa kävimme porukalla asioita läpi. Ihmiset osallistuivat kokouksiin ja sanoivat oman mielipiteensä. Aktiivinen pääluottamusmies ei riitä tekemään työpaikasta järjestäytynyttä ja vahvaa, vaan siihen tarvitaan myös aktiivisia jäseniä.” Veli

”Vahvat ja järjestäytyneet työpaikat takaavat sen, että myös liitto on vahva. Vahvalla liitolla on mahdollisuus tes-neuvotteluissa ajaa myös omia vaatimuksia eikä vain puolustaa nykyisiä työehtoja. Tes-neuvotteluiden tulos on kiinni kaikista meistä liiton jäsenistä työpaikoilla.” Saku

“Meillä on työpaikalla hyvä henki eikä juurikaan ongelmia työnantajan kanssa. Tes-neuvottelujen aikaan osa työkavereista vain odotti, kuinka isot palkankorotukset tulee. Sanoin, että jos me työntekijät emme ole järjestäytyneitä, voi käydä niin, ettei tule minkäänlaisia palkankorotuksia.” Jarmo

”Järjestäytyneellä työpaikalla on aktiiviset luottamusmiehet, jotka pitävät säännöllisesti yhteyttä toisiinsa. Tämä on tärkeää etenkin isoilla työpaikoilla. Meillä on järjestäytymisaste kunnossa ja ihmiset ovat kiinnostuneita omista oikeuksistaan. Keskusteluyhteys työnantajan kanssa toimii.” Matti

”Meillä liittoon kuuluvat lähes kaikki. Olemme saaneet jäseniksi myös määräaikaiset työntekijät. Meillä väki tietää omat oikeutensa ja he kysyvät neuvoa luottamusmieheltä, jos eivät ole varmoja jostain asiasta. Liitto näkyy työpaikalla ja liiton sekä ammattiosaston jäsenedut ovat tiedossa.” Mikael

”Vahvalla työpaikalla ihmiset kuuluvat liittoon ja asioista keskustellaan yhdessä työhuonekunnan kokouksissa. Meillä valitaan nyt vähemmän osaston luottamusmiehiä kuin aiemmin. Se tekee työpaikasta vähemmän vahvan. Mitä enemmän luottamusmiehiä on, sitä vahvempi on työpaikka.” Tarja

”Vahvalla työpaikalla on aktiiviset luottamushenkilöt. Aina ei löydy helposti halukkaita luottamustehtäviin. Ehkä ihmiset pelkäävät, etteivät osaa heti kaikkea. Se pelko on turha, koska kukaan ei oleta, että luottamushenkilö osaa vastata kaikkiin kysymyksiin kuin apteekin hyllyltä. Tehtävään koulutetaan ja tärkeintä on tietää, mistä vastaus kysymykseen löytyy.” Heidi

”Meillä on järjestäytymisaste kunnossa ja pääluottamusmiehen lisäksi meillä on yhtä osastoa lukuun ottamatta kaikilla osastoilla luottamusmiehet. Noin puolet luottamusmiehistä ja työsuojeluedustajista on kouluttautunut, eivätkä he pelkää avata suutaan tai kainostele turhaan.” Taina

”Meillä noudatetaan lakia ja tessiä ja myös työsuojelu on hyvällä tolalla. Jos näin ei olisi, siihen puututtaisiin heti. Meillä työntekijät kuuluvat liittoon ja luottamusmiesten yhteistyö toimii hyvin. Työnantaja kuuntelee työntekijöitä eikä meillä ole juurikaan kiistoja.” Mauri

”Olemme saaneet sovittua, että jokaiselle osastolle valitaan luottamusmies ja työsuojeluasiamies. Se helpottaa asioiden hoitamista ja samaa mieltä on myös työnantaja. Meillä on kerran kuukaudessa kokous, jossa on paikalla pääluottamusmies ja osastojen luottamusmiehet. Se on tärkeää, koska talo on iso ja tiedon pitää kulkea osastojen välillä.” Ari

”Omalla osastollani taitaa olla työpaikkamme korkein järjestäytymisaste, josta olemme ylpeitä. Meillä on sovittu, että jäsenhankinta ei ole vain osaston luottamusmiehen vastuulla, vaan sitä tekevät kaikki työntekijät. Liitosta ja jäsenyyden tärkeydestä puhutaan muulloinkin kuin tes-neuvottelujen aikaan.” Sari

”Meillä on järjestäytymisaste noin 80 %. Osastojen luottamusmiehillä on iso rooli jäsenhankinnassa ja jäsenten aktivoinnissa sekä tiedotuksessa. Meillä luottamushenkilöt ovat aktiivisia kouluttautumaan. Tästä on tullut hieman sanomistakin, mutta olemme pitäneet kiinni oikeudestamme kouluttautua.” Kirsi

”Luottamusmiehen tehtävä on innostaa ihmisiä olemaan aktiivisia. On tärkeää, että työntekijät ovat tietoisia oikeuksistaan, mutta on oltava myös valmis toimimaan, jos oikeuksien toteutuminen sitä edellyttää. Työnantajamme suhtautuu liittoon ja luottamusmiehiin pääsääntöisesti hyvin. Meillä on noin kerran kuukaudessa palaveri, jossa on pääluottamusmies ja osastojen luottamusmiehet. Tämä on saatu sovittua työnantajan kanssa. Toisinkin voisi olla.” Mikael

”Työpaikallani kuulutaan liittoon ja järjestäytymisaste on ihan hyvä. Meillä on hyvät välit työnantajan kanssa ja saamme asiat sovittua. Työnantaja antaa arvoa näkemyksillemme ja sanomisillamme on painoarvoa.” Juho-Tuomas