Karjalan nuoret valitsevat edelleen Suomen, vanhempi väestö uskoo valtiolliseen propagandaan.
Kaksi naista ruokki puluja elokuussa Karjalan tasavallan pääkaupungissa Petroskoissa. Igor Podgorny/SOPA Images/Shutterstock
Riippumaton, Alankomaista käsin toimiva venäläismedia The Moscow Times on julkaissut Venäjän Karjalasta artikkelin, jossa käsitellään tasavallan tilannetta Nato-Suomen naapurialueena sekä alueen väestön mielialoja suhteiden kiristyessä rajanaapuriin.
Karjalan tasavallalla kerrotaan olleen vuosikymmenten ajan poikkeuksellisen läheiset suhteet Suomeen. Ennen täysimittaisen hyökkäyssodan alkua vuonna 2022 karjalaisten arki oli integroitunut Suomeen syvästi.
Suomi oli alueen tärkein talouskumppani ja tuhannet karjalalaisnuoret opiskelivat länsinaapurissa. Suomalaiset oppilaitokset rekrytoivat ennen sotaa aktiivisesti Karjalassa.
Suomen läheisyys oli toisaalta ongelma Karjalan tasavallalle, sillä raja imi taakseen alueen parhaat osaajat. Sodan aikana aivovuoto Suomeen on kiihtynyt entisestään ja muuttunut maanpakoreitiksi.
– Luulen, että puolet luokkatovereistani asuu nyt Suomessa, sanoo Olonetsin kaupungista kotoisin oleva nainen, joka on muuttanut Suomeen.
Ruskealan entistä marmorilouhosta kiertää nykyään maisemareitti. Viktor Karasev / Alamy Stock Photo
– Olemme rajaseutua, joten se ei ole mitenkään outoa. Isoäitini työskenteli hotellissa ja tunsi paljon suomalaisia, joten kävin lapsena usein Suomessa, nainen jatkaa.
Suomi oli yksi ensimmäisistä Euroopan maista, joka rajoitti venäläisten viisumeita vuoden 2022 jälkeen, mutta opiskelijaviisumeita rajoitukset eivät koskeneet.
– Vanhemmat haluavat lastensa saavan eurooppalaisen koulutuksen ja avoimet mahdollisuudet, erityisesti tilanteessa, jossa rautaesirippu on laskeutumassa. Se on myös tapa suojella lapsia asepalvelukselta ja sodalta, nainen sanoo.
Karjalan kieli
Moscow Timesin mukaan karjalan kieli kehittyy tällä hetkellä nopeammin Suomessa kuin Karjalassa. Karjalan kielellä kerrotaan olevan Venäjällä virallisen kielen asema, mutta ei valtiollisen kielen asemaa, jolloin sitä ei voi käyttää viranomaistyössä.
Karjalan kielen ongelmaksi kerrotaan se, että se ei koskaan siirtynyt käyttämään kyrillisiä aakkosia. Etnisiä karjalalaisia tasavallassa asuu enää noin viisi prosenttia.
Venäjän virallinen retoriikka Suomea kohtaan on muuttunut Ukrainan sodan ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä aggressiiviseksi. Karjalan väestö ei kuitenkaan koe Suomea uhkana, kertoo Moscow Timesin haastattelema maanpakoon lähtenyt karjalalaistoimittaja Valeri Potašov.
– Kaikki tasavaltamme poliitikot keskittyvät siihen, että Suomi on sotilaallinen uhka. Huolimatta voimakkaasta propagandasta, en ole havainnut julkisessa mielipiteessä jyrkkää muutosta. Erityisesti nuoremmat ihmiset eivät näe Suomea vihollisena.
Ruskeala Express -museojuna kuljettaa turisteja Karjalassa. Viktor Karasev / Alamy Stock Photo
Potašovin mukaan vanhemman sukupolven keskuudessa on herännyt ajatus, että Suomi on vihollinen, joka on hyökännyt heitä vastaan aiemmin. Mutta keski-ikäiset ja sitä nuoremmat eivät näe Suomea sellaisena.