Radiojuontaja ja televisiopersoona Jenni Poikelus nähdään ensi vuoden alussa MTV:n uuden Thank God, sä tulit! -viihdeohjelman juontajana. Kun työt viihteen ja huumorin parissa koettelevat pokkaa, selviytymiskeinona voi aina kokeilla maailmanlopun ajattelua.
Kuinka kauan mietit päätöstä hypätä MTV:lle Yleltä, jossa juontamasi Hengaillaan sai hyvät katsojaluvut?
Kun minua pyydettiin mukaan alkukeväästä, innostuin heti hauskasta ja hyvästä konseptista. Jouduin pohtimaan päätöstä monta viikkoa, koska aikataulut Hengaillaan-ohjelman kanssa menivät päällekkäin ja sitä oli ollut äärimmäisen mukavaa tehdä. Kun samaan syssyyn ryhdyin vielä yrittäjäksi, prosessi taisi aiheuttaa muutamia harmaita hiuksia kaikille osapuolille.
Lopulta intuitiolla ja sydämen äänellä valitsin lähteä uutta kohti.
Oletko turvallisuushakuinen vai hyppäätkö rohkeasti uuteen ja tuntemattomaan?
Olen erittäin rutinoitunut turvallisen keskitien kulkija. Pidän siitä, että arki sujuu totutusti aina samalla lailla. Siksi kaikki tämä on ollut pöyristyttävää käytöstä itseltäni, en tiedä, mikä minua vaivaa! Kaikkea pitää kuitenkin kokeilla. Jos jokin ei tunnukaan hyvältä, sen jälkeen voin kokeilla taas jotakin muuta.
Minkälaista Thank God, sä tulit! -ohjelmaa on ollut tehdä?
Älyttömän hauskaa. Roolini on kiitollinen, sillä minun ei tarvitse jännittää muiden puolesta. Luotsaan ohjelmaa eteenpäin ja muutoin saan vain nauttia toisten suorituksista. Jokainen jakson päättyy live-sketsiin, joissa olen ihaillut suuresti kilpailijoiden kykyä heittäytyä improvisoimaan. Monille heistä kerta on ensimmäinen.
Miten yhteistyö improvisaatiotehtävät tuomaroivan näyttelijä Kari Ketosen kanssa on sujunut?
Tämä on ensimmäinen yhteisprojektimme, jos ei mukaan yhtä sketsiä kauan sitten, jossa olimme molemmat mukana. Kemiamme ovat kohdanneet hyvin, Karihan on todella lempeä, kiltti ja aurinkoinen ihminen (nauraa). Hän on erinomainen tuomarin roolissaan.

Jenni Poikelus on monesta tuttu. Yle:n Hengaillaan vaihtuu nyt Thank God you came! –viihdeohjelmaan MTV:n puolella.
Teet huumoripainotteista työtä radiossa ja televisiossa. Voiko hauskuuteen leipääntyä?
Ei ilman huumoria tule mistään mitään. Kaikelle voi nauraa ja kaikesta voi tehdä vitsiä, se vain pitää osata kertoa oikein. Viimeksi taisin itse nauraa YleX Aamussa jollekin kollegani Jere Pehkosen tyhmälle jutulle. Tykkään siitä, että pääsen joka aamu nauramaan töissä, ainakin vähän.
Aamua on kiva tehdä myös siksi, että uutiset ovat vielä suhteellisen tuoreita. Pääsen heittämään niistä läppää paalupaikalta ennen kuin kaikki muut ovat ehtineet keksiä samat jutut.
Lue myös: Jenni Poikelus kärsii häpeän vuoksi unettomista öistä: ”Olen itseni pahin kriitikko”
Oh my god, olen tosi huono pokan pitäjä! Yritän vain soveltaa tilanteessa maailmanlopun ajattelua: jos nyt nauran, kaikki on menetetty. Ehkä pahin pokan menetykseni oli vuosia sitten eräissä hautajaisissa. Saimme serkkujeni kanssa yhteishepulit, mikä oli tietenkin aivan kauheaa. Mutta siitäkin selvittiin.