Avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt voimakkaasti samaan aikaan, kun työttömyys on kasvanut kohisten kuluvan vuoden aikana.
Tilastokeskuksen mukaan avoimien työpaikkojen määrä väheni huhti–kesäkuussa peräti 38 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Avoimia työpaikkoja oli toisella vuosineljänneksellä vain hieman alle 29 000, kun vielä vuotta aiemmin työpaikkoja oli avoinna 47 000.
Avoimien työpaikkojen määrä alittaa nyt siis jopa koronapandemian aikaisen sukelluksen.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Matti Lahdenmäki pitää tilannetta tuoreen tilastotiedon valossa poikkeuksellisena.
– Viimeksi vuonna 2016 oli näin vähän avoimia työpaikkoja. Niitä on nyt vähemmän kuin oli korona-aikana kaikkein heikoimpana vuosineljänneksenä.
Lahdenmäen mukaan avointen työpaikkojen määrä on vähentynyt koko Suomessa. Eniten niiden määrä kuitenkin väheni Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Alla olevassa grafiikassa näkyy, miten avoimien työpaikkojen määrä on laskenut jo useiden peräkkäisten vuosien ajan.
1. Mistä se johtuu?
Avoimien työpaikkojen määrä on ollut rajussa pudotuksessa vuodesta 2022 alkaen. Danske Bankin seniorianalyytikko Antti Ilvonen näkee, että heikon taloussuhdanteen ohella maailmanpoliittinen epävarmuus on kuluvana vuonna heijastunut erityisesti yritysten rekrytointihalukkuuteen.
Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tuontitullit ovat lisänneet epävarmuutta taloudelliseen ympäristöön, ja vaikuttaneet siten yritysten investointeihin.
– Kun ei ole tiedetty sitä, minkälainen toimintaympäristö tulee jatkossa olemaan, niin ei ole uskallettu lähteä investoimaan, eikä siten myöskään tehdä rekrytointeja.
Avoimien työpaikkojen määrä lähes puolittui huhti–kesäkuussa yksityisellä sektorilla. Toisella vuosineljänneksellä avoinna olevien työpaikkojen määrä laski hieman alle 19 000, kun vielä vuotta aiemmin niitä oli 34 700.
Avaa kuvien katselu
Danske Bankin seniorianalyytikko Antti Ilvonen uskoo, että talouden elpyminen heijastuu työmarkkinoihin vielä loppuvuoden aikana. Kuva: Danske Bank
Vastaavasti julkisen sektorin työpaikkojen määrää ovat Ilvosen mukaan kurittaneet poliittisten päätösten seurauksena tehdyt sopeutustoimet.
– Poliittiset päätökset vaikuttavat julkisella sektorilla työpaikkojen määrään riippumatta talouden suhdanteista, jotka puolestaan heijastuvat suoraan yksityiselle sektorille.
2. Millä aloilla avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt eniten?
Kaikista eniten avoinna olevien työpaikkojen määrä väheni pitkään ahdingossa olleella rakennusalalla.
Rakennusalan pitkittynyt laskusuhdanne ei ole toistaiseksi helpottanut. Uudiskohteiden kauppa on käynyt tahmeasti käynyt ja uusia asuntoja on alettu rakentaa vähän.
Rakennusalalla oli huhti–kesäkuussa avoimia työpaikkoja enää vain 1 500, kun vielä vuosi sitten niitä oli lähes 6000.
– Jos asuntomarkkinoilla ja rakentamisessa alettaisiin nähdä piristymistä, niin se varmasti näkyisi näissä ylätason työllisyysluvuissa aika nopeasti, Ilvonen kertoo.
Rakentamisen ohella avointen työpaikkojen määrä on vähentynyt voimakkaasti myös muun muassa hallinnon ja viestinnän aloilla sekä teollisuudessa.
Avointen työpaikkojen määrä on vähentynyt eniten:
- Rakentaminen (-4 300 avointa työpaikkaa)
- Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta (-2800 avointa työpaikkaa)
- Informaatio ja viestintä (-2 200 avointa työpaikkaa)
- Teollisuus, kaivostoiminta ja muu teollinen toiminta (-2000 avointa työpaikkaa)
3. Miksei talouden elpyminen heijastu työpaikkojen määrään?
Talouden elpymisestä on nähty jo useita merkkejä: Suomen talous kääntyi viime vuonna kasvuun ja hidastunut inflaatio sekä korkotason lasku on puolestaan parantanut kuluttajien ostovoimaa.
Positiivisista signaaleista huolimatta talouden elpyminen ei ole toistaiseksi heijastunut työllisyyteen. Suomen työttömyysaste kipusi kesäkuussa jo yli 9 prosenttiin, eikä tuore tilasto avoimien työpaikkojen määrän vähentymisestä helpota tilannetta.
Danske Bankin Ilvosen mukaan työmarkkinat reagoivat talouden elpymiseen viiveellä, minkä seurauksena positiiviset merkit eivät vielä toistaiseksi näyttäydy työllisyydessä ja avoimien työpaikkojen määrässä.
– Työmarkkinat kehittyvät jälkisyklisesti muuhun suhdanteeseen verrattuna. Siitä hetkestä, kun taloudessa nähdään merkkejä piristymisestä, niin menee yleensä vielä kuukausia ennen kuin käänne näkyy työmarkkinoilla.
Antti Ilvonen kertoo, mitä positiivisia merkkejä työmarkkinoilla on nähtävissä
4. Kauanko tämä vielä jatkuu?
Nopeaa helpotusta tilanteeseen ei Iivosen mukaan ole näköpiirissä. Avoimien työpaikkojen määrä on laskenut jo vuosien ajan, eikä massiivista rekrytointiaaltoa ole näillä näkymin luvassa.
Ilvonen kuitenkin uskoo, että pahin aallonpohja on vielä loppuvuoden aikana selätetty.
– Jos varovaisen positiivinen tilanne taloudessa jatkuu, niin uskaltaisin ennakoida, että talvea kohden nähdään merkkejä piristymisestä.
Työnantaja, kerro meille, oletko voinut palkata työntekijöitä. Voit vastata joukkoistukseen alla olevalla lomakkeella. Jätäthän alla olevan lomakkeen yhteystietoihin koko nimesi, sähköpostiosoitteesi ja mielellään myös puhelinnumerosi.
Olemme sinuun yhteydessä, jos haluaisimme kuulla asiasta tarkemmin tai käyttää kommenttejasi jutussa. Emme julkaise mitään nimellä ilman lupaasi. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.