Koululaisten ja varusmiesten fyysisestä kunnosta saatiin tuoreita tuloksia. Riemunkiljahduksiin ei ole aihetta.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Koululaisten fyysinen kunto on parantunut hieman, mutta edelleen 37 prosentilla viides- ja kasiluokkalaisista kunto on terveyttä haittaavalla tasolla.
Perusopetusikäisten mittausjärjestelmä Move!:n mukaan maaseudulla asuvilla lapsilla kunto on heikompi kuin kaupungeissa.
Varusmiesten kestävyyskunto on parantunut lievästi, ja 12 minuutin juoksutestin keskiarvo oli 2 414 metriä.
Liikuntaministeri Mika Poutala (kd) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kertovat toimenpiteistä, joilla tilannetta pyritään parantamaan.
Koululaisten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys jatkuu.
Positiivinen kehitys on jatkunut erityisesti viidesluokkalaisilla.
Tämä käy ilmi perusopetusikäisten fyysisen toimintakyvyn mittaus- ja palautejärjestelmä Move!:n tuoreista tuloksista. Esimerkiksi viivajuoksua, punnertamista ja pallonheittoa sisältävät testit järjestetään vuosittain.
Aihetta valtavaan riemuun ei kuitenkaan näytä olevan, sillä edelleen 37 prosentilla viidennen luokan ja kasiluokan oppilaista fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla.
Näin on 35 prosentilla viidesluokkalaisista ja 40 prosentilla kasiluokkalaisista. Vielä kolme vuotta sitten vastaava keskiarvo oli noin 40 prosenttia.
Syksyn 2025 valtakunnallisessa Move! -tiedonkeruussa raportoitiin yli 111 000 oppilaan mittaustuloksista 5. ja 8. -luokan oppilailla.
Tiedonkeruun mukaan lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on merkittäviä alueellisia eroja, jotka korostuvat erityisesti pojilla.
Move!:n mukaan maaseutumaisissa kunnissa noin 42 prosentilla viidesluokkalaisista ja 46 prosentilla kasiluokkalaisista oppilaista fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla.
Kaupunkimaisissa kunnissa vastaavat osuudet olivat 33 prosenttia ja 38 prosenttia.
Erot maaseudun ja kaupunkien välillä ovat pysyneet samansuuntaisina koko noin kymmenvuotisen Move! -mittaushistorian ajan.
Myös hyvinvointialueiden välillä näkyy selkeitä eroja lasten ja nuorten toimintakyvyssä. Oppilaiden osuus, joiden fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla, vaihtelee hyvinvointialueittain 33–43 prosentin välillä.
Pienimpiä mainitut osuudet ovat Helsingin kaupungissa (33 prosenttia) sekä Pohjois-Pohjanmaan (33,9 prosenttia) ja Itä- ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueilla (32,6 ja 33,3 prosenttia).
Suurimmat osuudet ovat Lapin (42,7 prosenttia), Kainuun (43,2 prosenttia) ja Satakunnan hyvinvointialueilla (42,6 prosenttia).
Hyvinvointialueilla fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys on jatkunut. Valtaosalla alueista niiden oppilaiden osuus, joiden fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla, on Move!:n mukaan pienentynyt edellisvuoteen verrattuna.
Liikuntaministeri Mika Poutalan (kd) mukaan Suomi liikkeelle -ohjelman avustuksilla tuetaan kuluvalla lukukaudella 134 kunnan peruskouluissa liikkumisen edistämistä.
– Syksyllä 2026 astuu voimaan perusopetuslain muutos, joka edellyttää liikunnallisen elämäntavan edistämistä kaikissa kouluissa, entinen pikaluistelija Poutala, 42, toteaa tiedotteessa.
Varusmiesten kuntotesteissä 2025 raportoitiin noin 20 000 palveluksensa aloittaneen tuloksista. Vuonna 2020 alkanut varusmiesten kestävyyskunnon lievähkö nousu on jatkunut.
Vuonna 2025 varusmiesten 12 minuutin juoksutestin keskiarvo oli 2 414 metriä. Edellisen kerran yhtä hyvä tuloskeskiarvo saavutettiin kymmenen vuotta sitten.
Varusmiesten 12 minuutin juoksutestin keskiarvo viime vuonna palveluksen aloittaneilla oli 2 398 metriä.
Armeijan Cooperin testin ”kulta-ajat” olivat 1970-luvun lopulla, jolloin keskiarvot huitelivat yli 2 700 metrissä. 1990-luvun puolivälin jälkeen tuloksissa tultiin selvästi alaspäin ja 2000-luvun alussa oltiin jo melko ankeissa lukemissa.
”
Syksyllä 2026 astuu voimaan perusopetuslain muutos, joka edellyttää liikunnallisen elämäntavan edistämistä kaikissa kouluissa.
Tuoreimpien tulosten mukaan alle 2 200 metriä juosseiden osuus on pienentynyt viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2019.
Samaan aikaan vähintään 3 000 metriä juosseiden osuus on kasvanut yhdellä prosentilla ja 2 600–3 000 metriä juosseiden osuus on kasvanut viisi prosenttia.
– Palveluksen aloittaneiden nuorten miesten fyysinen kunto on heikentynyt erityisesti 1980–1990-luvuilla, mutta muutos on tasaantunut 2000-luvun puolella. Kunnon heikkenemiseen populaatiotasolla on varmasti monta syytä, kuten esimerkiksi istumisen ja paikallaanolon lisääntyminen, epäterveellisten ruokailutottumusten yleistyminen ja kokonaisaktiivisuuden väheneminen, totesi Puolustusvoimien pääesikunnan koulutusosaston erikoissuunnittelija Kai Pihlainen asiasta viime vuonna.
PUOLUSTUSVOIMISSA on käytetty Cooperin testiä 1960-luvun lopulta lähtien, mutta valtakunnallisia seurantatilastoja on alettu ylläpitää vuodesta 1975 alkaen.
Puolustusvoimissa on edelleen pidetty Cooperin testiä hyvänä massatestimenetelmänä asevoimien käyttöön.
Varusmiesten kestävyyskunnossa on parantamisen varaa. Kuva: Kari Mankonen
Suomi on nykyisin sotilasliitto Naton jäsen. Cooperin testiä on käytetty muiden Nato-maiden armeijoista ainakin Tanskassa ja Hollannissa. Joissakin Nato-maissa Cooperin testin tilalla on ollut 2,4 tai kolmen kilometrin juoksutesti.
– Muilla mailla ei ole yhtä systemaattista tiedonkeruuta ja raportoidut tulokset perustuvat pienempien otosten tutkimuksiin. Näiden perusteella voidaan silti arvioida, että Suomessa mitatut keskiarvotulokset ovat ihan hyvää perustasoa muihin maihin verrattuna, Pihlainen sanoi viime vuonna.
Tuoreimpien tulosten mukaan varusmiesten lihaskunnossa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta vuoteen 2024 verrattuna.
Vuonna 2024 lihaskunnoltaan vähintään hyvien tulosten osuus kasvoi hieman edelliseen vuoteen 2023 verrattuna ja enintään välttävien osuus vastaavasti laski, Puolustusvoimista kerrottiin keväällä.
Puolustusvoimat teettää edelleen lihaskuntotesteinä vauhdittoman pituushypyn, yhden minuutin toistot istumaan nousussa ja etunojapunnerruksessa (maksimimäärä minuutin aikana).
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) mukaan kutsuntaikäisten omaehtoista liikkumista pyritään lisäämään ennen asepalveluksen aloittamista Suomi liikkeelle -toimenpiteellä.
– Liikuntaneuvonnalla ja -ohjauksella tuemme edellytyksiä asevelvollisuuden suorittamiseen ja tarjoamme eväitä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen, Häkkänen, 40, sanoo tiedotteessa.