Ukrainan sodan päättymisestä ei ole varmuutta, mutta taloudessa ennakoidaan aina tulevaa. Ja onhan presidentti Alexander Stubbin mukaan rauha nyt lähempänä kuin koskaan.

Miten rauha näkyisi Euroopan ja Suomen taloudessa?

Kysyimme näkemyksiä tämänhetkisten tietojen perusteella kolmelta talouden huippuasiantuntijalta: Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schaumanilta, tutkimuslaitos Laboren ennustepäällikkö Juho Koistiselta ja Suomen Pankin rahapolitiikan ja euroalueen talouden toimiston toimistopäällikkö Markku Lehmukselta.

Perusoletuksena on, että sopimuksesta tulee kompromissi, jossa Ukraina menettää ehkä joitain alueitaan, mutta pysyy itsenäisenä ja säilyttää sotilaallisen puolustuskyvyn.

Kokosimme mahdollisen kompromissirauhan seurauksista kuusi tärkeintä pointtia.

1. Kuluttajien pelko hellittää

EU-maissa yksityinen kulutus vaikuttaa merkittävästi talouskasvuun. Siksi on ratkaisevaa, miten kuluttajat käyttäytyvät.

Koronavuosina rahaa jäi säästöön, kun ravintolat olivat kiinni ja matkustaa ei voinut. Venäjän hyökkäyksen jälkeen kuluttajien talousluottamuksen horjuminen on saanut kansan taas säästämään pahan päivän varalle.

Juho Koistisen mukaan säästämisen lisääntyminen ja yksityisen kulutuksen jyrkkä laskeminen niin Suomessa kuin Ruotsissakin on jäänyt vaille selvää syytä.

– Psykologiset tekijätkin saattavat vaikuttaa yllättävän paljon siihen, miten kulutus lähtee piristymään. Tällaisia tekijöitä ei kannata ainakaan aliarvioida.

Jos rauhansopimuksen ansiosta luottamus huomiseen taas vahvistuisi, sukan varressa olisi ainakin rahaa, jota käyttää. Se saisi vauhtia moneen talouden alaan.

Mutta ratkaisevaa on, tuleeko rauhasta sellainen, että sen uskotaan kestävän.

Epämääräiseksi jäävä rauhansopimus voi päinvastoin lisätä epävarmuutta ja saada kansan leikkaamaan kulutustaan entisestään. Taloudelle se tarkoittaisi jarrun painamista.

2. Osakkeille riemupomppu

Nopeasti reagoivia osakemarkkinoita rauhansopimus piristäisi Heidi Schaumanin arvion mukaan ainakin hetken.

– Tämmöinen lyhytkestoinen pieni riemupomppu voisi tulla maailmallakin, mutta tämähän on selkeästi eurooppalainen ongelma ja siksi vaikutukset olisivat suurimmillaan juuri Euroopassa.

Nämä kolme asiaa tapahtuvat ensimmäisenä rauhansopimuksen jälkeen – katso Heidi Schaumanin arvio. 3. Energia halpenee jo nyt

Euroopan ja Venäjän suhteissa energia on ollut ja on edelleen avainasemassa. Venäjän alkoi rajoittaa kaasun vientiään Eurooppaan jo ennen hyökkäystä. Se sai hinnat rajuun nousuun.

Markku Lehmus huomauttaa, että tämä vuoden loppupuolella kaasun hinta on jo lähtenyt laskuun. Hintaan vaikuttavat monet asiat sään viileydestä lähtien, mutta markkinoilla näytetään odottavan, että rauhan myötä kaasuntuonti Venäjältä voisi taas kasvaa. Se lisäisi tarjontaa Euroopassa ja siten laskisi hintaa.

EU-maat ovat sopineet luopuvansa venäläiskaasusta parin vuoden kuluessa.

Kaasu on Venäjän talouden tärkein vientituote öljyn jälkeen. Viime kuussa Venäjän öljy- ja kaasutulot putosivat kolmanneksen vuotta aiemmasta.

Heidi Schauman arvioi, että Venäjä ei tule tekemään rauhansopimusta ellei öljyn- ja kaasunviennin rajoituksista luovuta tai jousteta. Pahimmassa tapauksessa Euroopan maat käytännössä pakotetaan lisäämään venäläisenergian ostojaan.

Saksan suureen riippuvuuteen Venäjän energiasta ei ole Schauman arvion mukaan enää paluuta. Silti jonkinlainen energiakaupan kasvu on todennäköistä, sillä Saksan teollisuudelle ja kotitalouksille edullinen kaasu on tärkeää.

Juho Koistinen puolestaan sanoo, että Saksassa ja muuallakin Euroopassa on jo päästy niin suureen energiaomavaraisuuteen, että tarvetta venäläiselle energialle on yhä vähemmän. Hän uskoo, että venäläisenergiaan sitoutumiseen liittyvät riskit ymmärretään jo aiempaa paremmin.

Öljyn tuonti suoraan Eurooppaan ei kasvaisi, mutta esimerkiksi Intian kautta venäläisen öljyn tarjonta voisi kasvaa Euroopassakin ja painaisi hintoja alaspäin.

4. Jälleenrakentaminen vain pieni piristys

Ukrainan jälleenrakentamisessa nähdään kiinnostavia liikemahdollisuuksia. Luvassa voi kuitenkin olla pettymyksiä.

Schauman muistuttaa, että Ukraina oli ennen sotaa Euroopan köyhimpiä maita. Sodan jälkeen se on entistä köyhempi.

Jälleenrakentamisen tarvetta kyllä riittää, mutta sen rahoittaminen on hämärän peitossa.

EU:n jäädyttämien noin 210 miljardin euron Venäjän varojen käyttäminen olisi tähän iso ratkaisu. Toistaiseksi varojen käyttämiseen ei ole löydetty juridisia ratkaisuja.

Sekä Koistisen että Schaumanin mukaan Ukrainan jälleenrakentamisesta ei ole Euroopan talouden merkittäväksi piristysruiskeeksi.

– Kansantalouden mittakaavassa nämä summat eivät ole kovin merkittäviä, Koistinen arvioi.

Nämä kolme asiaa tapahtuvat ensimmäisenä rauhansopimuksen jälkeen – katso Juho Koistisen arvio.

– Se on aika pieni piristysruiske. Iso kysymys on se, että kuka rahoittaa uudelleenrakentamista. Siihen tarvitaan myös yksityisiä tahoja ja Ukrainaan liittyy vielä todella paljon epävarmuuksia, Schauman sanoo.

Jälleenrakennusurakoiden mittaluokkaa pienentää se, että pahimmin tuhotut alueet ovat itäisimmässä Ukrainassa. Jos ne päätyisivät tulevassa rauhansopimuksessa Venäjän hallintaan, myös alueiden jälleenrakentaminen jäisi Venäjän käsiin.

Suomen Pankin Lehmuksen mukaan rahoitus ei olisi ylitsepääsemätön ongelma.

Sota teki aluksi hurjan pudotuksen Ukrainan talouteen, mutta sen jälkeen sotatalous on saanut talouden toipumisen käyntiin. Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa lähivuosille yli neljän prosentin kasvua. Sen turvin rakentamista voidaan rahoittaa.

Lehmuksen mukaan suurempi kysymys on se, tuleeko rauhasta niin uskottava, että yritykset haluavat sitoutua Ukrainassa erilaisiin jälleenrakennushankkeisiin.

5. Sotapakolaisista kaikki eivät palaa Ukrainaan

Euroopassa on lähes 5,4 miljoonaa ukrainalaista sotapakolaista.

Saksassa heistä on yli miljoona, Puolassa lähes miljoona ja Suomessakin lähes 72 000. Ukrainalaiset ovat olleet tärkeä lisä Euroopan ikääntyvillä työmarkkinoilla. Esimerkiksi maataloustöissä ukrainalaisilla on ollut huomattava rooli.

Sotaa on jatkunut pian neljä vuotta ja monet ovat jo sopeutuneet uusiin kotimaihinsa. Schaumanin mukaan pakolaisten paluu tuleekin olemaan hidasta ja asteittaista, eikä kaikkien yhtäaikainen paluu ole todennäköistä.

Rauha ei johtaisi Euroopassa laajaan työvoimapulaan, mutta maataloudessa ja ravintola-alalla voisi tulla ongelmia.

6. Puolustusmenot jatkuvat raskaina

Kaikki kolme asiantuntijaa ovat yksimielisiä siitä, että rauha ei missään muodossaan käännä puolustusmenojen kehitystä laskuun. Sen sijaan huono ja epävarma rauha voisi päinvastoin kiihdyttää entisestään puolustusmenojen kasvua.

Taisteluiden päättymisestä huolimatta Euroopan puolustusmenojen taakka ei siis hellitä.

Euroopassa on nähty, että puolustuksen omavaraisuutta on kasvatettava tuntuvasti, kun presidentti Donald Trumpin Yhdysvaltojen tukeen ei ole luottamista.

Luvassa epäselvyyttä

Kuinka suuri muutos sodan päättyminen kaikkiaan olisi Euroopan taloudelle?

Tärkeintä olisi tietenkin tappamisen lopettaminen, mutta Schauman ennakoi, että sodan ja rauhan välinen ero ei tule olemaan selvä.

– Yritystasolla kannattaa varautua siihen, että epävarmat ajat jatkuvat. Yritysten pitää olla iskunkestävässä kunnossa, hän sanoo.

Heidi Schauman uskoo, että epävarmuus tulee jatkumaan ”todella pitkään”.