Helsingin kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä kiistellyn satamatunnelin rakentamisen asemakaavan, mutta voiko uhanalainen koiperhonen vielä kaataa Helsingin sataman 300 miljoonan euron hankkeen?
Suunnitellun tunnelikaivannon paikalla Lapinlahden puiston reunalla on vuohenputkea muistuttavaa mukulakirvelikasvustoa, joka on erittäin uhanalaisen kirvelilattakoin ravintoa.
Ely-keskus on jo aiemmin asettanut oman ehtonsa tunnelin rakentamiselle: rakentamisen tiellä olevia mukulakirvelikasvustoja ei saa hävittää ennen kuin tuhoutuvat kasvualueet on korvattu uusilla.
Korvaavien kasvualueiden todentamista pitkittää se, että mukulakirveli on kaksivuotinen kasvi, joka kukkii vasta toisena vuonna.
Toukka tarvitsee ravinnokseen nimenomaan kukintoa. Onnistuneesta kasvisiirrosta saadaan siis tieto vasta viiveellä.
Ely-keskus edellyttää, että kukkivia kasveja ja niissä havaittuja toukkia on uusilla kylvöalueilla kesinä 2027 ja 2028.
– Eli käytännössä aikaisin mahdollinen hetki todeta, että molemmat tarvittavat ikäluokat mukulakirveliä on onnistuneesti kasvatettu uusilla alueilla on loppukesä 2028, kertoo ylitarkastaja Tuomas Lahti ely-keskuksesta.
Ennen sitä vanhaa kasvustoa ei saa hävittää tunnelirakentamisen tieltä.
Lahti toteaa, että kyseessä ei ole erityisen vaativa kasvi.
– Sen kasvattamisen pitäisi olla kohtalaisen helppoa.
Mukulakirvelin ensimmäiset uudet istutukset tehtiin jo kesällä 2024.
Tuolloin kaikki ei mennyt nappiin. 300 siemenen kylvö keväällä puutarhassa ja istutus maahan syksyllä epäonnistuivat.
Syyksi epäillään inhimillistä erehdystä kylvötyössä, liian myöhäistä kylvöajankohtaa tai epäonnistunutta kylmäkäsittelyä.
Siemeniä kylvettiin onnistuneesti ainoastaan kahdelle 13:sta kylvöalueesta.
Tämän takia ely-keskus katsoo, että näiltä alueilta ensi kesänä mahdollisesti tehtävät kukinto- ja toukkahavainnot eivät ole riittäviä.
Viime kesänä kylvöjä tehtiin laajasti lähes kaikilla uusilla istutusalueilla. Uusien kasvien kylvöjä on hoitanut Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara.
Korvaavista istutuksista vastaavassa Helsingin Satamassa ollaan luottavaisin mielin.
– Tämänhetkisen aikataulun mukaan satamatunnelin rakentaminen alkaisi vuonna 2027, mutta Lapinlahden pään suuaukon rakentaminen alkaisi vasta syksyllä 2028, kertoo sataman teknisten palveluiden johtaja Pekka Hellström sähköpostitse.
– Joten mikäli hyvitys ei olisi valmis vuonna 2027, vuoden viivästys ei tässä vaiheessa vaikuttaisi rakentamisaikatauluun.
Hän kertoo, että alustavien havaintojen perusteella vuonna 2024 kylvetyillä alueilla on nähty ensimmäisiä taimia, varmistukset tehdään ensi vuoden seurannassa.
Hellström kertoo asiantuntijoiden tarkastavan kaikki uudet mukulakirvelialueet.
– Jos lajia ei havaita kaikilla alueilla, seuranta jatkuu vuosittain ja tehdään tarvittavat hoito- tai täydennystoimet, jotta perhosen toukan elinmahdollisuudet paranevat.
Hellström sanoo, että mikäli kirvelilattakoit eivät alkaisi käyttää uusia kasvustoja, voidaan lajin toukkia siirtää näille uusille kasvustoalueille ja siten edistää uusien tuotettujen elinympäristöjen haltuunottoa.
Hellström arvioi riskin olevan pieni, puiston alueella luontaisesti levinneistä kasveista tehtyjen toukkahavaintojen perusteella.
Satama aikoo viisinkertaistaa mukulakirvelin nykyisen kasvualueen puistossa.
– Satamatunnelin suuaukon rakennustöiden alle jää noin 1 200 neliötä kasvustoa. Satama on tehnyt Lapinlahden puistoon kompensaatioistutuksia noin 6 000 neliön edestä.
Mukulakirveliä kylvetään ja istutetaan 13 uudelle alueelle.
Kokonaisuudessaan kyseessä on noin jalkapallokentän kokoinen alue.
Lapinlahden alueen käyttäjille alueen istutukset tarkoittavat sitä, että puiston alueella 1–2 metrin korkeuteen kasvava, vuohenputkea muistuttava kasvi saa rehottaa eri puolilla puistoaluetta.
Satamasta onkin tullut pakon sanelemana Suomen suurin mukulakirvelin viljelijä.
– Saksasta on ostettu noin 275 000 siementä. Kaupallisilta taimikasvattamoilta tavoitteena on saada noin 24 000 taimea istutettavaksi kesällä 2026, Hellström kertoo.
Lisäksi Stara on kerännyt ja kylvänyt Lapinlahden mukulakirveleistä tuhansia tuoreita siemeniä.
Miten istutusalueet on merkitty yleiseen puistoon? Onko vaarana, että satamatunnelin vastustaja kävisi sabotoimassa istuksia?
Hellström kertoo, että istutusalueita ei ole merkitty puistoon näkyvin kyltein tai rajauksin.
– Alueet on kuitenkin tarkasti mitattu ja dokumentoitu, jotta seurantaa voidaan tehdä täsmällisesti.
Hellstöm myöntää, että istutukset ovat alttiita kaikenlaisille ulkoisille vaikutuksille.
– Mahdolliselle sabotaasille, mutta myös luonnollisille häiriöille.
Siihen on varauduttu alueen ulkopuolella kasvatettavilla taimilla.
– Tämä varmistaa, että kasvusto voidaan palauttaa, vaikka yksittäisiä vahinkoja tapahtuisi.
Myös istutusten seuranta, hoito ja täydennyskylvöt suojaavat kasvustoja vahingoilta.
Hellström ei näe, että tunnelin vastustajat lähtisivät sabotoimaan kasvia, jonka kukkiminen on tunnelirakentamisen ehto.
– Tunnelin vastustajat ovat tuoneet esiin huolta nimenomaan kirvelilattakoin elinympäristöstä. Nyt toteutettavat hyvitystoimet parantavat lajin elinolosuhteita merkittävästi, joten meillä ei ole syytä olettaa, että vastustajat haluaisivat vahingoittaa istutuksia, vaikka näkemyseroja hankkeesta onkin, Hellström kommentoi sähköpostitse.