Suomalaistutkijoiden vetämässä tutkimushankkeessa on nyt ensimmäistä kertaa saatu selville, kuinka nopeasti E. coli -bakteerit voivat levitä ihmisten välillä – yksi kanta leviää yhtä nopeasti kuin H1N1-sikainfluenssa.
E-coli on yksi sepsiksen eli verenmyrkytyksen aiheuttajabakteereista. Adobe Stock / AOP
Tuore tutkimus paljastaa ensimmäistä kertaa, että yleinen suolistossamme elävä bakteeri Escherichia coli voi levitä väestössä jopa yhtä tehokkaasti kuin influenssavirus.
Tavallisesti E.coli elää suolistossa harmittomasti, mutta voi aiheuttaa virtsateihin päästessään virtsatieinfektion. Naisten virtsatieinfektioista suurin osa on E-colin aiheuttamia. Jos bakteeri pääsee verenkiertoon, se voi aiheuttaa jopa hengenvaarallisen verenmyrkytyksen etenkin niillä, joilla immuunijärjestelmä on heikentynyt.
E. coli voi tarttua ihmisestä toiseen arjen tavallisissa kontakteissa – esimerkiksi suudellessa, samassa taloudessa asuttaessa tai huonon käsihygienian takia yhteisten esineiden ja ruoan välityksellä.
Tämä oli tartuttavin
Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmen maailmanlaajuisesti levinneen E.coli -kannan tartuttavuutta. Kaksi näistä kannoista on resistenttejä eli vastustuskykyisiä useille yleisille antibiooteille.
E. coli -bakteerin antibioottiresistenssin määrä vaihtelee maailmanlaajuisesti.
Tutkimuksen mukaan kaikkein tartuttavin oli antibiooteille herkempi kanta ST131-A. Sen tartuttavuutta kuvaavaksi R₀-luvuksi arvioitiin 1,47. Luku vertautuu tartuttavuudeltaan joihinkin influenssaviruksiin. Se on esimerkiksi samaa tasoa kuin vuoden 2009 H1N1-sikainfluenssalla, jonka R₀-luvuksi on arvioitu 1,45.
R₀-luku eli tartuttavuusluku kertoo siis, kuinka monta uutta tartuntaa yksi kantaja aiheuttaa keskimäärin. Jos luku on yli 1, voidaan puhua epidemiasta.
Esimerkiksi koronaviruksen tartuttavuusluku laski pandemian aikana alemmas. Vuonna 2020 arvioitiin, että ilman hallituksen tekemiä rajoitustoimenpiteitä koronan tartuttavuusluku eli R₀-luku olisi ollut noin 2,2.
Tartuttavuusmallia hyödynnetään perinteisesti virusinfektioiden arvioinnissa, mutta sitä ei ole aiemmin pystytty soveltamaan suolistossa usein oireettomina eläviin bakteereihin.
Osa -bakteereista on muuntunut ominaisuuksiltaan siten, että ne pystyvät aiheuttamaan ihmiselle ripulina ilmeneviä suolistotulehduksia. Tuoreessa tutkimuksessa keskityttiin kantoihin, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi virstatieinfektioita ja verenmyrkytyksiä. Adobe stock/AOP
Piileskelevät elimistössä
Tutkimuksessa selvisi, että antibiooteille vastustuskykyiset kannat (ST131-C1 ja ST131-C2) puolestaan levisivät selvästi hitaammin. Tämä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, etteivät ne välttämättä ole luontaisesti erityisen tarttuvia, mutta selviävät paremmin antibioottihoidoista.
Siksi ne pääsevät leviämään sairaaloissa ja hoitolaitoksissa, joissa antibiootteja käytetään paljon ja potilaat ovat heikkokuntoisempia.
Tutkijat toivovat, että mallia voidaan tulevaisuudessa soveltaa myös muihin bakteerikantoihin. Jatkossa tämä auttaisi erottamaan, mitkä bakteerikannat aiheuttavat suurimman tautiriskin ja toivottavasti myös ehkäisemään antibiooteille vastustuskykyisten infektioiden leviämistä.
Koska verenmyrkytystä aiheuttavat bakteerit voivat piileskellä elimistössä pitkään ennen oireiden puhkeamista, tutkijat korostavat seulontajärjestelmien tärkeyttä.
Niiden avulla voitaisiin tunnistaa riskialttiit kannat jo varhaisessa vaiheessa.
Tutkimus toteutettiin Aalto-yliopiston, Helsingin, Tampereen ja Oslon yliopistojen sekä Wellcome Sanger -instituutin yhteistyönä. Tutkimusaineistossa yhdistettiin Britannian ja Norjan laajoja tartuntatauti- ja väestöaineistoja.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä.